Mistä voi johtua, että vanhempi ei välitä/puutu jos hänen kumppani satuttaa omaa lastaan tahallisesti ja toistuvasti?

Huumeissa 

Tätähän tapahtuu lievemmissä muodoissa todella paljon. Toinen vanhempi tai vanhemman kumppani harjoittaa henkistä väkivaltaa, myrkyttää kodin ilmapiirin mutta se normaali vanhempi vain jatkaa suhdetta pakottaen lapsen elämään tuossa paskassa. Oikeesti ihmiset, poistakaa lapset noista olosuhteista - vaikka ei edes olisi fyysistä tai todella vakavaa henkistä väkivaltaa. 

Omasta kehityksellisestä traumasta. 

Vierailija kirjoitti:

Tätähän tapahtuu lievemmissä muodoissa todella paljon. Toinen vanhempi tai vanhemman kumppani harjoittaa henkistä väkivaltaa, myrkyttää kodin ilmapiirin mutta se normaali vanhempi vain jatkaa suhdetta pakottaen lapsen elämään tuossa paskassa. Oikeesti ihmiset, poistakaa lapset noista olosuhteista - vaikka ei edes olisi fyysistä tai todella vakavaa henkistä väkivaltaa. 

Jep tuota tapahtuu ja tavallaan ymmärtää sen siinä mielessä, että ihminen ei itsekään välttämättä pysty sanoittamaan tai ymmärtämään mitä tapahtuu ja on psykologisesti vaikeaa lähteä kun kokee sen omaksi syykseen - etenkin jos väkivalta on henkistä ja kohdistuu vanhempaan itseensä. 

Kuitenkin aloituksessa mietin, että jos vanhemman kumppani käyttää hänen lastaan hyväkseen seksuaalisesti tai on väkivaltainen niin miten vtussa kukaan vanhempi voi olla puuttumatta tilanteeseen? Etenkin kun se on ilmiselvä tilanne ilman minkäänlaista epäselvyyttä. Lisäksi sitten sallii hyväksikäytön jatkumisen. Niin mikä ihme tuollaisessa on takana? Mikä vika täytyy ihmisessä olla? Ap

Harvoin sitä ulkopuolisena ymmärtääkään jos itsellä ei ole sitä kokemusta jostain asiasta. Se ajatusmaailma ja ympäristö mihin on sopeutunu on niin erilainen. Teidän täytyy ymmärtää se asia kumminkin että ihminen on sopeutuvainen eläin joka sopeutuu ihan kaikkeen ja sen jälkeen kun se sopeutuu johonkin tiettyyn niin se ei välttämättä edes osaa hahmottaa mitään muuta sen ulkopuolelta niin sillä ei ole kunnon vertailupintaa mihinkään ja jos siihen sekotetaan vielä päihteitä mukaan siihen soppaan niin se vääristymä on jo niin iso että sieltä on ihan mahdoton nähdä mitään muuta. 

Masennus ja hel.vetillinen väsymys. Tarvittaisiin tukea ja apua sille puolisollekin. Usein se hyväksikäyttäjä on äärimmäisen dominoiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätähän tapahtuu lievemmissä muodoissa todella paljon. Toinen vanhempi tai vanhemman kumppani harjoittaa henkistä väkivaltaa, myrkyttää kodin ilmapiirin mutta se normaali vanhempi vain jatkaa suhdetta pakottaen lapsen elämään tuossa paskassa. Oikeesti ihmiset, poistakaa lapset noista olosuhteista - vaikka ei edes olisi fyysistä tai todella vakavaa henkistä väkivaltaa. 

Jep tuota tapahtuu ja tavallaan ymmärtää sen siinä mielessä, että ihminen ei itsekään välttämättä pysty sanoittamaan tai ymmärtämään mitä tapahtuu ja on psykologisesti vaikeaa lähteä kun kokee sen omaksi syykseen - etenkin jos väkivalta on henkistä ja kohdistuu vanhempaan itseensä. 

Kuitenkin aloituksessa mietin, että jos vanhemman kumppani käyttää hänen lastaan hyväkseen seksuaalisesti tai on väkivaltainen niin miten vtussa kukaan vanhempi voi olla puuttumatta tilanteeseen? Etenkin kun se on ilmiselvä tilanne ilman minkäänlaista epäselvyyttä. Lisäksi sitten sallii hyväksikäytön jatkumisen. Niin mikä ihme tuollaisessa on takana? Mikä vika täytyy ihmisessä olla? Ap

No itse uskon, että nämä äidit (yleensä äitejä) ovat itse hyväksikäytettyjä tai muuten vakavasti kaltoin kohdeltuja lapsuudessa ja siten niin lyötyjä, etteivät uskalla tehdä mitään tai usko pystyvänsä vaikuttamaan yhtään mihinkään. Jotkut harvat poikkeukset ovat ehkä sosiopaatteja, jotka nauttivat tilanteesta ja kannustavat hyväksikäyttöön.

Yleensä tuollaisella vanhemmalla on itsellään taustalla epävakaat olot lapsuudessa. Jos ihmiselle ei kehity vakaata identiteettiä ja omia rajoja, niitä on aina helppo rikkoa tulevaisuudessa, tavalla tai toisella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätähän tapahtuu lievemmissä muodoissa todella paljon. Toinen vanhempi tai vanhemman kumppani harjoittaa henkistä väkivaltaa, myrkyttää kodin ilmapiirin mutta se normaali vanhempi vain jatkaa suhdetta pakottaen lapsen elämään tuossa paskassa. Oikeesti ihmiset, poistakaa lapset noista olosuhteista - vaikka ei edes olisi fyysistä tai todella vakavaa henkistä väkivaltaa. 

Jep tuota tapahtuu ja tavallaan ymmärtää sen siinä mielessä, että ihminen ei itsekään välttämättä pysty sanoittamaan tai ymmärtämään mitä tapahtuu ja on psykologisesti vaikeaa lähteä kun kokee sen omaksi syykseen - etenkin jos väkivalta on henkistä ja kohdistuu vanhempaan itseensä. 

Kuitenkin aloituksessa mietin, että jos vanhemman kumppani käyttää hänen lastaan hyväkseen seksuaalisesti tai on väkivaltainen niin miten vtussa kukaan vanhempi voi olla puuttumatta tilanteeseen? Etenkin kun se on ilmiselvä tilanne ilman minkäänlaista epäselvyyttä. Lisäksi sitten sallii hyväksikäytön jatkumisen. Niin mikä ihme tuollaisessa on takana? Mikä vika täytyy ihmisessä olla? Ap

No itse uskon, että nämä äidit (yleensä äitejä) ovat itse hyväksikäytettyjä tai muuten vakavasti kaltoin kohdeltuja lapsuudessa ja siten niin lyötyjä, etteivät uskalla tehdä mitään tai usko pystyvänsä vaikuttamaan yhtään mihinkään. Jotkut harvat poikkeukset ovat ehkä sosiopaatteja, jotka nauttivat tilanteesta ja kannustavat hyväksikäyttöön.

Lisään että tuollaiseen tilanteeseen kuuluu usein myös päihteet, jolloin äidin huomio ja kiinnostus menee niiden saamiseen ja pään sekoittamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätähän tapahtuu lievemmissä muodoissa todella paljon. Toinen vanhempi tai vanhemman kumppani harjoittaa henkistä väkivaltaa, myrkyttää kodin ilmapiirin mutta se normaali vanhempi vain jatkaa suhdetta pakottaen lapsen elämään tuossa paskassa. Oikeesti ihmiset, poistakaa lapset noista olosuhteista - vaikka ei edes olisi fyysistä tai todella vakavaa henkistä väkivaltaa. 

Jep tuota tapahtuu ja tavallaan ymmärtää sen siinä mielessä, että ihminen ei itsekään välttämättä pysty sanoittamaan tai ymmärtämään mitä tapahtuu ja on psykologisesti vaikeaa lähteä kun kokee sen omaksi syykseen - etenkin jos väkivalta on henkistä ja kohdistuu vanhempaan itseensä. 

Kuitenkin aloituksessa mietin, että jos vanhemman kumppani käyttää hänen lastaan hyväkseen seksuaalisesti tai on väkivaltainen niin miten vtussa kukaan vanhempi voi olla puuttumatta tilanteeseen? Etenkin kun se on ilmiselvä tilanne ilman minkäänlaista epäselvyyttä. Lisäksi sitten sallii hyväksikäytön jatkumisen. Niin mikä ihme tuollaisessa on takana? Mikä vika täytyy ihmisessä olla? Ap

No itse uskon, että nämä äidit (yleensä äitejä) ovat itse hyväksikäytettyjä tai muuten vakavasti kaltoin kohdeltuja lapsuudessa ja siten niin lyötyjä, etteivät uskalla tehdä mitään tai usko pystyvänsä vaikuttamaan yhtään mihinkään. Jotkut harvat poikkeukset ovat ehkä sosiopaatteja, jotka nauttivat tilanteesta ja kannustavat hyväksikäyttöön.

Lisään että tuollaiseen tilanteeseen kuuluu usein myös päihteet, jolloin äidin huomio ja kiinnostus menee niiden saamiseen ja pään sekoittamiseen.

Päihteet voivat kuulua, mutta muistetaan nyt kuitenkin, että lasten kaltoinkohtelua, pahoinpitelyä ja hyväksikäyttöä voi tapahtua myös sellaisissa perheissä, joissa ulkoiset puitteet ovat kunnossa, ja ihan samalla tavalla niissä voi olla sellainen kuvio, jossa toinen vanhempi antaa asian tapahtua tai sulkee siltä silmänsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätähän tapahtuu lievemmissä muodoissa todella paljon. Toinen vanhempi tai vanhemman kumppani harjoittaa henkistä väkivaltaa, myrkyttää kodin ilmapiirin mutta se normaali vanhempi vain jatkaa suhdetta pakottaen lapsen elämään tuossa paskassa. Oikeesti ihmiset, poistakaa lapset noista olosuhteista - vaikka ei edes olisi fyysistä tai todella vakavaa henkistä väkivaltaa. 

Jep tuota tapahtuu ja tavallaan ymmärtää sen siinä mielessä, että ihminen ei itsekään välttämättä pysty sanoittamaan tai ymmärtämään mitä tapahtuu ja on psykologisesti vaikeaa lähteä kun kokee sen omaksi syykseen - etenkin jos väkivalta on henkistä ja kohdistuu vanhempaan itseensä. 

Kuitenkin aloituksessa mietin, että jos vanhemman kumppani käyttää hänen lastaan hyväkseen seksuaalisesti tai on väkivaltainen niin miten vtussa kukaan vanhempi voi olla puuttumatta tilanteeseen? Etenkin kun se on ilmiselvä tilanne ilman minkäänlaista epäselvyyttä. Lisäksi sitten sallii hyväksikäytön jatkumisen. Niin mikä ihme tuollaisessa on takana? Mikä vika täytyy ihmisessä olla? Ap

No itse uskon, että nämä äidit (yleensä äitejä) ovat itse hyväksikäytettyjä tai muuten vakavasti kaltoin kohdeltuja lapsuudessa ja siten niin lyötyjä, etteivät uskalla tehdä mitään tai usko pystyvänsä vaikuttamaan yhtään mihinkään. Jotkut harvat poikkeukset ovat ehkä sosiopaatteja, jotka nauttivat tilanteesta ja kannustavat hyväksikäyttöön.

Lisään että tuollaiseen tilanteeseen kuuluu usein myös päihteet, jolloin äidin huomio ja kiinnostus menee niiden saamiseen ja pään sekoittamiseen.

Ei välttämättä kuulu päihteet.

Omat vanhempani olivat erittäin korkeasti koulutettuja, absolutisteja ja sadisteja. Mikään viranomainen ei koskaan tajunnut heidän toimintaansa.

Jos hyväksikäyttäjä on narsistinen, niin parisuhteeseen uhrille muodostuu helposti traumasidos, jonka takia suhteesta on erityisen hankala päästä irti, kun narsistinen henkilö vielä lisäsi  manipuloi, sumuttaa, uhriutuu jne. Vaikka uhri näkee, että lapsi kärsii, niin ei siitä huolimatta pääse irti. Sitä ei käsitä sellainen henkilö, joka ei ole ollu tuossa tilanteessa.

mInun äitini oli tuollainen, katsoi vierestä kun hakattiin tai vahingoitettiin psyykkisesti. Oli ns vahva nainen muuten, mutta ehkä hän käytti miestä välineenä jotta sai stressiään purettua minuun. En ole väleissä.

Vierailija kirjoitti:

Jos hyväksikäyttäjä on narsistinen, niin parisuhteeseen uhrille muodostuu helposti traumasidos, jonka takia suhteesta on erityisen hankala päästä irti, kun narsistinen henkilö vielä lisäsi  manipuloi, sumuttaa, uhriutuu jne. Vaikka uhri näkee, että lapsi kärsii, niin ei siitä huolimatta pääse irti. Sitä ei käsitä sellainen henkilö, joka ei ole ollu tuossa tilanteessa.

Ymmärrän hyvin tuon näkökulman. 

Minun on kuitenkin ollut vaikea ymmärtää tilannetta, jossa omaa lasta käytetään seksuaalisesti hyväksi tai häntä kohtaan ollaan väkivaltaisia ja sen annetaan jatkua vuosikausia. Tietenkin ymmärrän, että ihminen on traumatisoitunut mutta siitä huolimatta luulisi, että taistelisi edes lapsensa puolesta vaikka ei itsensä takia jaksaisi. Mutta joo.. Ehkä siinä sitten syyllisyys painaa sen verran että ei vaan kykene hakemaan apua. Ap

Vierailija kirjoitti:

mInun äitini oli tuollainen, katsoi vierestä kun hakattiin tai vahingoitettiin psyykkisesti. Oli ns vahva nainen muuten, mutta ehkä hän käytti miestä välineenä jotta sai stressiään purettua minuun. En ole väleissä.

Olen todella pahoillani. 

Tämän tyylistä itselläkin. Sitä on vaikea ymmärtää etenkin kun muuten vanhempi esittää kaikille olevansa tietynlainen ja hyvin huolehtivainen vaikka kulissien takana tapahtuu järkyttäviä asioita. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos hyväksikäyttäjä on narsistinen, niin parisuhteeseen uhrille muodostuu helposti traumasidos, jonka takia suhteesta on erityisen hankala päästä irti, kun narsistinen henkilö vielä lisäsi  manipuloi, sumuttaa, uhriutuu jne. Vaikka uhri näkee, että lapsi kärsii, niin ei siitä huolimatta pääse irti. Sitä ei käsitä sellainen henkilö, joka ei ole ollu tuossa tilanteessa.

Ymmärrän hyvin tuon näkökulman. 

 

Minun on kuitenkin ollut vaikea ymmärtää tilannetta, jossa omaa lasta käytetään seksuaalisesti hyväksi tai häntä kohtaan ollaan väkivaltaisia ja sen annetaan jatkua vuosikausia. Tietenkin ymmärrän, että ihminen on traumatisoitunut mutta siitä huolimatta luulisi, että taistelisi edes lapsensa puolesta vaikka ei itsensä takia jaksaisi. Mutta joo.. Ehkä siinä sitten syyllisyys painaa sen verran että ei vaan kykene hakemaan apua. Ap

Edes semi-normaalin lapsuuden eläneen on todennäköisesti mahdotonta oikeasti ymmärtää sitä näkökulmaa elämään, joka syntyy kun ihmistä pidetään täysin arvottomana syntymästä saakka. Usein johtaa mm äärimmäiseen passiivisuuteen, asiat vain tapahtuu itselle ja itsen jatkeena myös lapsille, eikä niille voi kuitenkaan mitään (tai kokemus on se).

Luulen, että se on kiinni siitä kokeeko ihminen ensisijaisesti itsensä vanhemmaksi vai seurustelukumppaniksi/puolisoksi. Tää on kytköksissä identiteettiin, minuuteen. Jos on ensisijaisesti vanhempi, sitä pistää lapset kaiken edelle, vaikka siinä joutuisi luopumaan muista omista rooleista.

Lisäksi tähän vaikuttaa oma kokemus tilanteista ja kyky asettua katsomaan asiaa lapsen kannalta. Jos se oma näkemys siitä tilanteesta on erilainen kuin lapsen kertoma, kai sitä ensisijaisesti asettuu uskomaan sitä, miten itse asian kokee. Jos ei näe tilanteessa mitään suurta ongelmaa, ehkä jopa ajattelee lapsen olevan vähän itse syyllinen konflikteihin ("lapselle on vaikea hyväksyä uutta suhdetta"), niin voihan se olla vaikea asettua lapsen saappaisiin ja uskoa sitä, miltä tilanne näyttäytyy lapselle.

Asia erikseen ovat sitten vielä luonnehäiriöiset vanhemmat, narsistit jne. 

Ollaan me ihmiset erilaisia mutta esimerkki itseäni on käytetty lapsena seksuaalisesti hyväksi lähisukulaisen toimesta, vanhemmat olivat alkoholisteja ja kotona oli erittäin epävakaata etenkin äidin puolelta. Olen elänyt väkivaltaisessa ympäristössä ja väkivaltaisissa suhteissa ja kokenut tietenkin nuorena naisena seksuaalista hyväksikäyttöä koska en ole kyennyt puolustamaan itseäni. Silti minulla on valtava oikeudentaju enkä katsoisi ollenkaan jos minun tai jonkun toisen lasta kaltoinkohdeltaisiin. Eli sillain kun mietin, että ei se voi olla niin, että silmät vain peitetään. Tietenkin ymmärrän kyllä miten vaikeaa on kun tuntee itsensä arvottomaksi jne. Tavallaan ymmärrän mutta toisaalta en yhtään. Ilmeisesti toiselle kehittyy varovaisuus ihmissuhteissa ja vahva oikeudenmukaisuus ja jotkut vain jäätyvät sisäisesti niin, etteivät kykene enää lainkaan toimimaan tai ehkä edes enää tuntemaan mitään? Ap