mitä mieltä nimestä Sisita?

hemmotellun sylikoiran nimeltä.

:D no sitä mäkin vähän pelkään et mielleyhtymä toi, mutta mieheni äiti on ulkomaalainen ja tämä on hänen toinen nimensä ja olisi kiva antaa se lapsellemme tavallaan.. no en osaa selittää miksi, jotenkin vaalien sitä että lapsessa on himppunen muutakin verta kuin Suomalaista, tavallaan nimen myötä se kulttuuri jotenkin olisi vähän elossa. Mutta toisaalta olemme suomalaisia ja sukunimemme on suomalainen. Enkä tiedä tuleeko tytöstä täysin suomalaisen näköinen vai vähän puoliverisen näköinen niinkuin miehestäni.. Hankalaa.

Ja myönnän, että itsellekin tuli mieleen lähinnä pieni sylikoira, mutta saattaisihan se lapsella toimia, kunhan siihen tottuu :)

Varsinkin kun nimellä on suvussa perinne eikä ole muuten vaan keksitty niin siitä vaan! Minusta on täysin ok tuoda nimessäkin esiin sitä jos lapsella on muita kuin suomalaisia sukujuuria.

No toinen nimi voisi ollakin jos laittaisi sitten täysin suomalaisen etunimeksi :)

Raskaus on vasta puolessa välissä niin kerkiää keksiä kivan etunimenkin..

Etunimi tavallinen nen-päätteinen niin toiseksi nimeksi tuo voisi sointua oikeastaan aika hyvin :=)

Tuota minäkin ajattelin mutta toisaalta jos tyttö näyttääkin supisuomalaiselta niin saako sitten juuri semmoisen erikoisuudentavoittelija maineen tai ajatukset aikaiseksi kun eihän ihmiset tiedä sukujuurista?

Raikas ja kaunis. Ehdottomasti eka nimeksi. Jää mieleen muttei ole liian erilainen.



Ap, älä kuuntele näitä urpoja, täällä joka ikinen nimi joka ei ole Jaana tai Kerttu niin kuulostaa "jonkun pienen koiran nimeltä". Johtuu siitä että av-mammat eivät uskalla antaa mitään poikkeavampia nimiä lapsosilleen - uskaliaampia ovat Aadojen ja Aavojen ja Eliaiden ja Akseleiden äidit jotka rohkaistuvat vasta siitä kun lapsen nimi on top kympissä muutman vuoden.

varsinkin kun tuosta nimestä tulee mieleen kuitenkin eurooppalainen alkuperä, niin eihän ne ihmiset edes kovin erinäköisiä ole. Meiillä myös tämä tilanne kun olen syntyjäni italialainen ja mies suomalainen. Lapsilla on miehenikin toiveesta italialaiset nimet. Supisuomalainen mies on meillä ainoa ns. Eksoottisen näköinen, minä olen vihreäsilmäinen ja vaaleanruskeatukkainen ja lapsetkin paljon suomalaisemman näköisiä kuin tumma ja ruskeasilmäinen mies. Positiivisessa mielessä vain lapsilta ( nyt 8- ja 10-vuotiaat) on nimistä kyselty, no sitä en sitten voi tietää jos joku nimiä ällöttelevä av- mamma on omassa päässään ajatellut että kaameat nimet mutta väliäkö sillä. Kaikki ei pidä kaikesta.