Muilla vanhempia jotka ei koskaan pyydä anteeksi

Minulla oli just tuollaiset vanhemmat. He olivat olevinaan yli-ihmisiä ja aina oikeassa ja heitä piti totella kaikessa. Onneksi oli mummulat joissa sai vähän rauhoittua lapsena/nuorena. 

Sama, ei koskaan anteeksipyyntöä tai vastuuta omista teoistaan. Todella surullista, olisi kuitenkin ollut anteeksipyydettävää ja näissä tilanteissa syypää olin sitten minä. Esim. olin alakoululainen ja mutsi ajoi autolla risteyksessä edellä olevan perään ja se oli kuulemma mun vika, istuin pelkääjän paikalla ja paljon muita vastaavia. Jos nuorena faija loukkasi verbaalisesti ja lähdin ovet paukkuen omaan kotiini, niin mutsi on sitten matkalla soitteli kuinka se "ei tarkoittanut sitä". Joopajoo, mutta koskaan en ole anteeksipyyntöä tai edes pahoittelua saanut. Ja olisin tarvinnut, edes joskus.