Lue keskustelun säännöt.
Jääkö mieheni luokseni, jos hankkiudun raskaaksi?
27.12.2011 |
Olen 22-vuotias nainen, seurustelen 30-vuotiaan ihanan miehen kanssa. Olemme olleet puolitoista vuotta yksissä, ja minusta nyt pitäisi jo ottaa seuraava askel, esim. kihlautua tai edes muuttaa virallisesti yhteen. Nyt tapailemme minun luonani, jossa mies on ehkä 2-3- päivää kerrallaan ja sitten voi olla muutamia päiviä pois. Minulla on oma vanhepieni ostama asunto, mies asuu vuokralla naapurikaupungissa. Mies ei oikein tykkää, että menisin sinne, koska on sitä mieltä, että minulle ei ehkä kelpaa hänen poikamiesboksinsa sisustus, koska täällä meillä on aika kivasti laitettu kaikki.
Olemme olleet kovin onnellisia, mutta nyt ennen joulua alkoi tuntua, että mies jotenkin välttelee minua ja yrittää ehkä saada jotain kinaa aikaan mitättömistä asioista. Luultavasti häntä vaan stressasi tuleva joulu ja se, että hän ei keksinyt, mitä ostaisi minulle lahjaksi. Sanoin, etten tarvitse mitään, ja se ehkä vähän helpotti miehen oloa. Tietysti olisin toivonut jotain pientä, vaikka suklaata, mutta itsehän sanoin ,etten tarvitse :)
Kuitenkin nyt pelkään, että mitä jos hän onkin aikeissa jättää minut? Olen kadottanut kaikki ystäväni tämän seurustelun myötä ja ainoa veljeni asuu ulkomailla. Vanhempieni kanssa en ole hirveästi tekemisissä, koska he eivät oikein ppidä miehestäni. Siispä jäisin aika tyhjän päälle, jos mies lähtee. Työpaikkanikin on määräaikainen.
Mitä mieltä olette, jos hankkiutuisin raskaaksi? saisinko miehen varmemmin pysymään luonani? Hän on kuitenkin jo tuon ikäinen, eli varmaankin vastuuntuntoa löytyy:)
Varmaan jollain täällä on kokemuksia ajatuksesta. En tietenkään tahallani tekisi niin, mutta pillerit tekevät minulle sivuvaikutuksia, ja haöuaisin lopettaa ne muutenkin.
Vai jäänkö sitten yksinhuoltajaksi? Kestän kyllä senkin vaihtoehdon. Ja luulen, että äitini lähentyisi minua, jos hänestä tulisi mummi! Varmasti saisin sieltä apua.
Kommentit (11)
Teistä kaikista tulisi varmasti todella onnellisia!
Kaverisi lähentyisivät uudestaan vauvasi myötä, veljesi muuttaisi takaisin Suomeen tultuaan enoksi ja työsuhteesi vakinaistettaisiin.
Kuulostaa suorastaan liian naiivilta ollakseen totta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en tietenkään usko asian vaikuttavan ystäviini tai työhöni, vaikkakin monella entisellä kaverillani on pieniä lapsia. Saattaisihan se yhditää, ainakin Facebookissa he kertovat paljon lapsistaan. Ja tunnen yksinhuoltajiakin, ja hyvin he tuntuvat pärjäävän.
Kuitenkin jotenkin uskon, että en jäisi lapsen kanssa yksin. Ja jos jäisinkin, eikö isän ole pakko olla joskus lapsen kanssa? Ja maksaa siitä rahaa?
Ja korostan, että ehdotan kyllä miehelle, että mitäs jos... :) Ehkä hänkin siitä innostuu.
Oma pikku perhe olisi niin ihana! Ja enhän siis ole kuitenkaan enää mikään teiniäiti.
Lapset tehdään toimivaan suhteeseen, ei parisuhteen pelastamiseksi. Olet aika heikoilla, jos ilman lastakin olet noin takertuva mieheen. Ei se helpota lasta hankkimalla. Toki mies voi olla niin vastuuntuntoinne, että pyrkisi olemaan isä lapselleen, mutta mitään takeita siitä ei ole. Eikä se estä suhdetta päättymästä esim. vuosi tai kaksi lapsen syntymästä.
Mitäpä jos pyrkisit alkuksi vaikka lämmittämään niitä suhteita kavereihisi.
Kyllä se mies siitä tokenee! Ja muuttaisin myös miehen luo, vaikka väkisellä, ja ensi töikseni sisustaisin sitten sen poikamiesboksin omen mieleni mukaiseksi! Omaan asuntoosi voit ottaa sen veljesi asumaan, koska totta kai hän lentää heti tueksesi, kun tietää tilanteestasi!
Ystäviä et taatusti tarvitse, kun sinulla on ihana mies! Olet vaan hänen kanssaan, että hän jo hyvissä ajoin tottuu ajatukseen, että sinä olet nyt vauvoinesi hänen koko maailmansa!
Rupea myös vihjailemaan raskaammanpuoleisesti, että nyt naimisiin! Ja koira pitää kanssa hankkia! Ja omakotitalo, kunhan ensin saat sisustettua poikamiesboksin, sitten voitte yhdessä myydä sen ja ostaa sen talonkin ihan molempien nimiin!
Ihanaa ihanaa ihanaa ihanaa, sä oot niin onnekas!
Miehen käytös antaa vähän semmoisia "äijämäisiä" merkkejä, että nyt ei ole kaikki hyvin. Vanha totuus on, että jos nainen hankkiutuu petoksella raskaaksi, niin ennen pitkään hän jää lapsen kanssa yksin. Yksikään mies ei kestä petoksella hankittua lasta, oli sitten oma tai vieraan.
Mies 52v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen käytös antaa vähän semmoisia "äijämäisiä" merkkejä, että nyt ei ole kaikki hyvin. Vanha totuus on, että jos nainen hankkiutuu petoksella raskaaksi, niin ennen pitkään hän jää lapsen kanssa yksin. Yksikään mies ei kestä petoksella hankittua lasta, oli sitten oma tai vieraan. Mies 52v
Minustakin nuo merkit kyllä näyttävät siltä, että kaikki ei ole hyvin. Kuitenkin toisena hetkenä hän on ihana minulle. En kyllä petoksella akonut raskaaksi tulla, olen hänelle kertonutkin noista sivuvaikutuksista ja siitä ,että jätän ehkä pillerit pois. Hän on käyttänyt silloin tällöin kkondomia nytkin. Sanoo syyksi, ettei halua sotkea sänkyä, joka on minusta huomaavaista :)
Juttelen hänen kanssaan, kun hän seuraavaksi tulee, ehkä jo tänään. Kysyn, onko hänellä toinen tai haluaako hän erota. Tietenkin annan hänen mennä, jos hän haluaa. Pärjään kyllä :)
ikä. Eli aikaa on vielä paljon.
Jätä tuo mies ja odota, kunnes se oikea tulee kohdalle.
Lasta pitää harkita vasta sitten, kun muut palaset ovat kohdallaan ja liitto luja.
Mieti tilannettasi, jos mies ei olekaan suunnitellusti kanssasi enää lapsen synnyttyä. Mistä sitten saat miehen, joka hyväksyy myös lapsesi. Helpompi löytää kunnon mies, kun ei ole lasta.
Jätä tuo mies. Tuntuu siltä, että se pitää sinua ajankulukseen, kunnes löytää sellaisen, jonka kanssa oikeasti haluaa jakaa elämänsä. Tiedän 2 tällaista tapausta. Toinen oli sellainen, että asuivat avossa ja mies sanoi, ettei halua koskaan avioitua. Naisella meni noin 20 vuotta hukkaan ja ei lastakaan. Sitten mies löysi uuden, jonka kanssa heti avioon ja lapsia.
Älä tuhlaa elämääsi tämän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta sen sanon, että jos yh:ksi haluat, niin sellaiseksi pääset hankkimalla "yllätysvauvan".
Kumma juttu, ettei mies vie sinua luokseen? Ettei vai olisi jo oma pikku perhe hommattuna :)
Minun tutulleni kävi näin. Tapaili naista ja kun nainen huomasi, että mies oli tekemässä lähtöä, niin jättipä pillerit pois. Ja nyt parkuu, kun mies ei kanna vastuutaan. Surullisia tapauksia ap:n kaltaiset.
hänen kaupunkiin koska kämppä on liian poikamiestyylinen niin kuka semmosen uskoo?
Se mies ei tahdo naista kotikaupunkiinsa koska muut näkee että sillä on joku nainen.
Niin usein kuin te olette luonasi, on ne kerrat vapaata sekoilua muualla ja mies voi elää kaksoiselämää (eli kolmas osapuoli ei tiedä sinusta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hänen kaupunkiin koska kämppä on liian poikamiestyylinen niin kuka semmosen uskoo? Se mies ei tahdo naista kotikaupunkiinsa koska muut näkee että sillä on joku nainen. Niin usein kuin te olette luonasi, on ne kerrat vapaata sekoilua muualla ja mies voi elää kaksoiselämää (eli kolmas osapuoli ei tiedä sinusta).
Kyllä tuo on käynyt mielessäni, mutta kun kysyn, hän sanoo, että ei ole muita ja kämppä on sekaisin. En oikein voi pakollakaan sinne mennä. Luottamukseenhan kaiken pitäisi perustua. Jos minulla olisi ajokortti, voisin mennä käymään tuossa kaupungissa ja katsoa, millainen paikka on kyseessä. Ja kyllä, olette oikeassa, lapsi ei ole ratkaisu. Itse asiassa en edes pidä lapsista. Se vaan tuntui aamulla hyvältä ajatukselta, kun oli niin ikävä miestä ja epätoivo alkoi iskeä pintaan. nyt kun olen saanut täällä palautetta olen vähän enemmän saanut uskoa itseeni. :) Kyllä minä pärjään yksinkin, ja kai löydän jonkun muunkin, jos hän lähtee.
vaihtoehto. Mitäs jos unohdat koko miehen ja alat elää omaa elämääsi. Tuntuu ihan siltä, että mies ei todellakaan ole valmis sitoutumaan. Mies ei tule jäämään luoksesi vaikka saisitte vauvan. Kirjoitat, että olisit valmis yksinhuoltajaksi? Oletko aivan varma????