Olen raskaana ja yhtäkkiä vastenmielisen mustasukkainen miehestäni.

olen mustasukkainen, asiahan on niin, ettet voi koskaan olla sataprosenttisen varma siitä, ettei mies petä tai jätä, voit vain tehdä parhaasi, ettei niin käy. Tarkoitan sitä, että tuolla tavalla käyttäytymällä pettäminen ja jättäminen on todennäköisempää.

Selitä tilanne miehelle. Eli että ei ole todellisuudentaju nyt ihan kohdillaan, vaan hormonit saa aikaan epäilyä, vaikka syytä ei olisi.



Itsellä sama juttu, ja monta muuta. Oli siinä miehellä kestämistä, mutta hyvin kesti. Muista, että juttu ei lopu synnytykseen, vaan myös jälkikäteen lapsivuodeaikana voi olla vaikka mitä harhoja.



Mutta työstä itsekin, koita muistaa, että kyse on luuloista. Kirjoita vaikka selvänä hetkenä kirje itsellesi, jota voit sitten lukea.

En saa näitä tunteita hallintaan ja pelko, että ajatukeni pilaavat suhteen saavat minut vielä enemmän maihin. Olisin lähinnä kiinnostunut, onko tämä tavallista näissä hormonimyrskyissä.



ap

Nainen on raskaana tietysti aistit valppaana, ettei kukaan muu naaras vaan nappaa sitä perheen metsästystatoista. :)



Ikävä juttu on se, että tosi mulkerot miehet pettää raskausaikana kun nainen ei ole seksistä kiinnostunut, mutta nämä miehet on harvinaisen paskoja enkä onneksi tunne yhtäkään sellaista.

Kun lukee näitä topicceja joissa toinen nainen selittelee vehtaavan perheellisen miehen kanssa..Surullista

Ja puhu miehellesi. Sano ihan rehellisesti, että odotusaika on tehnyt sinut ihan kauhean yliherkäksi ja että kaipaat kovasti kuulla ääneen, että hän rakastaa sinua.



Meillä ainakin on parisuhteessa auttanut avoin juttelu. Voin hyvin sanoa miehelle, että "voi ei, taas Se iskee. Sano mulle ettää tykkäät vieläkin.." Mies nappaa syliin ja vakuuttaa, että kaikki on yhä hyvin, kyllä hän rakastaa.



MInulla liittyy kuukautiskiertoon. Hormonit tekevät olon surkeaksi. Pahentunut iän myötä.

Itsellekin tullut vaikka mitä luuloja nyt kun olen raskaana. Mm. kuvittelen, että mies saattaisi tappaa perheensä jne. Ihan selvästi siis mm. tämän palstan keskustelut vaikuttaa, vaikka normaalioloissa vaan naureskelisin.



Ja varsinkin tuon pettämisen kohdalla. Hyvä mies ei petä, niin se vaan on, ei raskaana tai kuivanakaan kautena.



Jos nyt käy niin, että esim. oma mieheni pettäis, niin se on sen ajan murhe.



Mulla polla tuntuu vielä kestävän, mutta monia telkkarisarjoja en enää näin loppuraskaudesta katso, iskee hirvet vainoharhat. Av-palsta ei ole fiksu lähde tällaisille asioille. En tiedä, osaisivatko neuvolassa auttaa... vai missä.

Minäkin olin raskausaikana tosi tosi mustasukkainen miehestäni ja olen yhä (lapsi 10kk).. Jotenkin lapsen myötä rakkaus miestä kohtaan on kasvanut huippulukemiin, näkee entistä paremmin kuinka ihana mies minulla onkaan ja on entistä pelottavampi ajatus että menettäisin hänet. Raskausaikana hormoonit hyrrää ja itse on niin superherkkä kaikelle, siihen auttoi kun avauduin miehelleni tunteista ja hän vakuutteli rakkauttaan ja sanoi, että aina kun tulee paha fiilis, soita, aina, oli hetki mikä tahansa, hän kyllä vastaa. Ja kotiin tullessaan mies jaksoi kertoa kuinka onnellinen hän minusta ja tulevasta lapsestamme onkaan... Hulluksihan olisin tullut ilman noin ihanaa ja kärsivällistä miestä :) Mutta pointti siis siinä, että kerro miehellesi kuinka herkkänä olet ja kuinka tärkeä hän sinulle on ja kuinka paljon vain pelkäät, että teidän pieni perheenne rikkoutuisi, hän kyllä varmasti ymmärtää ja tukee! Ja varmasti olet tehnyt hyvän valinnan ja miehesi ei ole yksi niistä idioottisioista jotka pettää vaimojaan raskausaikana! Luota valintaasi äläkä murehdi asioita joita ei ole tapahtunut! Onnea raskauteen!