Moni tunnettu psykologikaa ei ymmärrä tärkeyttä siinä että ihminen on hieman "itsekäs" ja menee sinne itseensä kunnolla

Se ei ole ratkasu että ihminen vaan kokoajan sivuuttaa kaiken ja kun ero tulee niin samantien uutta tilalle jne. Tätähän monet tuntuu jankuttavan että ei saisi "velloa" liikaa itsessä. No ei se nyt olekkaan tervettä että velloo jossain huonoissa asioissa kokoajan, mutta niitä ei voi välttääkkään jos haluaa parantua ja ymmärtää itseä. Ne väittää kokoajan että sun pitäs olla se kuka antaa kaiken toisille. Sekin on totta että hyvillä teoilla saa hyvää oloa, mutta ei sekään tervettä ole että sä kokoajan vaan annat kaiken itseltäs muille. 

Se pointti oman yksinää olemisen sietämisellä ja itseensä menemisellä on se että sä ohjelmoit sun alitajuntaisen maailman uudestaan sieltä käsin. Jos sä vaan kokoajan teet ja meet etkä koskaan pysähdy, ne ongelmat mitä sulla on vie sua kokoajan alitajunnan kautta tilanteisiin jossa sä vaan toistat samoja kehiä kokoajan ja kuvittelet meneväs eteenpäin.