Vanhemmat yllättyivät - Koulushoppailu ei taannutkaan lapselle paikkaa lähilukiossa, keskiarvon piti olla enemmän kuin 8,2

No eivät ne lukioiden keskiarvorajat ole kiveen kirjoitettuja. Ne vaihtuvat vuosittain riippuen hakijoiden määrästä ja hakijoiden keksiarvoista. 

Höpö höpö. Ei lukiota koulushopata ja ka-rajoista kertoo opo moneen kertaan. Nehän elävät joka kerta.

Eivätkä vanhemmat itse ole käyneet mitään koulua peruskoulun jälkeen, vai miten tämä voi tulla yllätyksenä?

Keskiarvo muuttuu joka vuosi. Meillä esimerkiksi halutun lukion raja laski noin 0,30 väistöön menon takia. Sitten se taas singahti, kun koulu pääsi remontoituihin tiloihin.

Koulun nimen muuttaminen kristilliseksi kouluksi ratkaisisi monen koulun ongelman matualueilla.

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Ei lukiota koulushopata ja ka-rajoista kertoo opo moneen kertaan. Nehän elävät joka kerta.

Pointti oli varmaan se, että peruskoulua valittaessa yritettiin valita mahdollisimman hyvä jotta lapsi pääsisi lukioon. Koulushoppailu tapahtui siis peruskoulussa, ei lukiossa.

Itse muuten kävin aikanaan matematiikkapainotteisen ala- ja yläkoulun. Luokan jokainen poika valmistui lopulta diplomi-insinööriksi, muutama jopa tekniikan tohtoriksi. Se oppimisympäristö oikeasti muovaa lasta ja oppimistuloksia, kannattaa siis valita lapselle mahdollisimman hyvä koulu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Ei lukiota koulushopata ja ka-rajoista kertoo opo moneen kertaan. Nehän elävät joka kerta.

Pointti oli varmaan se, että peruskoulua valittaessa yritettiin valita mahdollisimman hyvä jotta lapsi pääsisi lukioon. Koulushoppailu tapahtui siis peruskoulussa, ei lukiossa.

Itse muuten kävin aikanaan matematiikkapainotteisen ala- ja yläkoulun. Luokan jokainen poika valmistui lopulta diplomi-insinööriksi, muutama jopa tekniikan tohtoriksi. Se oppimisympäristö oikeasti muovaa lasta ja oppimistuloksia, kannattaa siis valita lapselle mahdollisimman hyvä koulu.

missä tällainen matematiikkapainotteinen ylä ja alakoulu on. 

Mun pojalla oli vähän vaikeata ysiluokalla kun piti pyrkiä meidän lähilukioon (Herttoniemen yhteiskoulun lukio) . 
Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvon piti olla enemmän kuin 8,8

Moni ysiluokkalainen poika jäi ilman lähilukiota. 
Alle 8 keskiarvolla pääsi vain yhteen lukioon, ja sekin oli kaukana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Ei lukiota koulushopata ja ka-rajoista kertoo opo moneen kertaan. Nehän elävät joka kerta.

Pointti oli varmaan se, että peruskoulua valittaessa yritettiin valita mahdollisimman hyvä jotta lapsi pääsisi lukioon. Koulushoppailu tapahtui siis peruskoulussa, ei lukiossa.

Itse muuten kävin aikanaan matematiikkapainotteisen ala- ja yläkoulun. Luokan jokainen poika valmistui lopulta diplomi-insinööriksi, muutama jopa tekniikan tohtoriksi. Se oppimisympäristö oikeasti muovaa lasta ja oppimistuloksia, kannattaa siis valita lapselle mahdollisimman hyvä koulu.

Mutta jostain syystä kirjoittelet tänne, etkä ole suunnittelemassa raketteja NASAlle. 
Menikö mielenterveys koulussa?

Kävin ihan normikoulun toisessa kaupunkini kouluissa, olin enemmän tai vähemmän koulukiusattu koko ajan ja vihasin koko koulua. Nyt minulla on yli 50 vertaisarvioitua tiedeartikkelia kansainvälisissä julkaisuissa eli ei se aikuiselämää haitannut. Opetti riittävän kovapintaiseksi, että elämässä pärjää.

En tiedä ketään joka Helsingissä olisi halunnut juurikin lähilukioon, kun sen km-rajan yli saa ilmaisen matkakortin.

Ihmettelen, etteivät pääkaupunkiseudun asukkaat nouse barrikadeille siitä, että siellä on niin paljon vaikeampi päästä lukioon kuin muualla maassa. Kyllä kasin keskiarvon opiskelija lukiosta selviää. 

Tietysti lukiot voi olla kaukana. Mitä sitten.

Pk-seudun lukiorajojahan on laskettu huomattavasti viime vuosina. Mun lapset pyrkineet lukioon 2018 ja 2021 ja ne oli huomattavasti korkeammat silloin. 

Mitä väliä. 
Eipä ketään kato sun arvosanoja kaupan hyllyjä täyttäessä tai rekkaa ajellessa.
 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö. Ei lukiota koulushopata ja ka-rajoista kertoo opo moneen kertaan. Nehän elävät joka kerta.

Pointti oli varmaan se, että peruskoulua valittaessa yritettiin valita mahdollisimman hyvä jotta lapsi pääsisi lukioon. Koulushoppailu tapahtui siis peruskoulussa, ei lukiossa.

Itse muuten kävin aikanaan matematiikkapainotteisen ala- ja yläkoulun. Luokan jokainen poika valmistui lopulta diplomi-insinööriksi, muutama jopa tekniikan tohtoriksi. Se oppimisympäristö oikeasti muovaa lasta ja oppimistuloksia, kannattaa siis valita lapselle mahdollisimman hyvä koulu.

Joka toinen suomalainen mies on DI. Ei ole mitenkään harvinainen tutkinto. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, etteivät pääkaupunkiseudun asukkaat nouse barrikadeille siitä, että siellä on niin paljon vaikeampi päästä lukioon kuin muualla maassa. Kyllä kasin keskiarvon opiskelija lukiosta selviää. 

Ja kyllä kasin keskiarvolla myös pääsee lukioon. Ei niihin huippulukioihin kuten SYK tai ressu, mutta eihän pääsy niihin olekaan mikään ihmisoikeus. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen, etteivät pääkaupunkiseudun asukkaat nouse barrikadeille siitä, että siellä on niin paljon vaikeampi päästä lukioon kuin muualla maassa. Kyllä kasin keskiarvon opiskelija lukiosta selviää. 

Tämä ettei pääse johtuu paljossa siitä, että Helsingin ja jodienkin muiden suurimpien kuntien maineikkaisiin ja tunnettuihin lukioihin ja tai erityislukioihin hatenaan ja pyritään kaikkialta Suomesta. - Osa siksi, että keskittämisvimmassa ja pienempien yksikköjen alasajon seurauksena osalla ei löydy kohtuullsien matkan päästä ensimmäsitäkään lukiota (tai oman mielenkiinnon täyttäväää ammattikoulua), jolloin moni vähintään harkitsee pyrkimistä ensi-sijaisesti "oikean kaupungin" lukioon tai oman mielenkiinnon mukaiseen lukioon, joita nyt ei vain mitenkään voi löytyä kaikkialta.

Ei lukio paikkoja pidä jakaa ja antaa vain asuinpaikan perusteella. Yhtä hyvin helsinkiläiset nuoret voisivat vastaavasti suunnata lukio-opintoihin muualle, 

Ongelma ja haaste tietysti on, että osalle 15-18 kesäsitä nuorista olisi todennäköisesti parempi jatkaa asumsitaan ja elmämsitään vielä turvallisesti tutuissa ympäristössä ja vanhempien huolehtiessa ja tukiessa arjen sujumista. - Osalle taas saattaa olla jopa helpotus, että pääsee "hyvällä syyllä" muuttamaan omileen ja "aloittamaan oman elämän"

ilman, että joutuu olemaan kotona kodin ainoa vastuunkantaja vaikka oikeasti tuo rooli kuuluisi ensi-sijaisesti vanhemmille.   

Se, että nuori muuttaa omilleen lukio-opintojensa (yhtä lailla ammattikoulu -opintojensa) perässä käy myös vanhempien kukkarolle, eikä poista mitenkään elatusvelvollisuutta. 

Omilleen muuttaneella nuorella täytyy tuolloin olla "oma asunto" rahaa ruokaan, vaatteisiin ja mitä kaikkea nyt nuori tarvitsekaan "omaan elämäänsä" sellaista, joka olisi lapsuuden kodissa mahd. "jo" valmiina. 

Pätkätöihin tuomittu maisteri

Lähilukioita ei ole olemassa, siis samassa mielessä kuin lähikoulu peruskoulun puolella. Kaikkiin toisen asteen oppilaitoksiin haetaan ja todistus tai pääsykoe (yhdessä todistuksen kanssa) ratkaisee.

Up!