Onko ajateltava naapurin lapsen vai oman tarpeita?

toisaalta ei sekään ole kiva, jos niistä on orjallisesti pidettävä kiinni, silloinkin kun ei jaksa.



Eikö poikasi itse uskalla/halua sanoa, ettei jaksa, tai että myöhemmin, käyn ensin lepäämässä tms.?

että teille sopii tulla vasta ruoan jälkeen esim klo 17. Itse en kyllä kehtais kieltää jos muuten hyvinkäyttäytyvä vieras. Käy sääli yksinolevia lapsia joilla kova aikuisennälkä ja seurankipeys, että sallisin.

ei ehkä aina samat päivät, mutta esim pari kertaa viikossa on ok.



Lisäksi mä en sanoisi, että oma lapseni ei halua seuraa. Sanoisin vain, ettei se nyt voi olla, koska sen tarvii levätä/tehdä läksyjä/olla pikkuveljen kanssa/minä komennan. Ehkä ei tarvi edes antaa mtiään syytä, mtuta voi kuitenkin sanoa mieluummin niin, ettei se nyt voi, kuin että ei se nyt halua... se on kohteliaampaa, eikä se ole vale, koska lapsesihan ei voi, väsymyksen ja pikkuveljen ja levon tarpeen ja niin edelleen takia.

joiden kanssa olisi koulun jälkeen. En tiedä, miksi näin, koska poika on kyllä ihan mukava tyyppi.



En minä itsekään halua kieltää, joudun vain toimimaan viestin välittäjänä, kun omalla lapsellani ei vielä ole omaa puhelinta. Lisäksi tuntuu, että tuo isompi lapsi on aika dominoiva tässä parivaljakossa ja puhuu oman lapseni "ympäri", vaikka tämä ei jonain päivänä välittäisikään tavata. Niinpä minä sitten joudun usein kertomaan, että lapseni ei nyt "voi olla".



Lapseni siis kyllä ihan viihtyy tuon kaverin kanssa ja joskus itsekin ehdottaa, että soittaisi tälle.



Lisäongelma on se, että välillä pojille tulee jotain pientä kinaa, ja tämä vieras poika on kovin hanakka kielimään omasta pojastani minulle, vaikka hetken päästä käy ilmi, että molemmat ovat olleet toistensa kimpussa tai tämä vieras poika on jopa aloittanut riidan. Näitä riitoja ratkoessa alkaa harmittaa tällainen iltapäiväkerhona toimiminen, jos oma lapsi ei välttämättä edes olisi halunnut kaveriseuraa.

Lisäksi mä en sanoisi, että oma lapseni ei halua seuraa. Sanoisin vain, ettei se nyt voi olla, koska sen tarvii levätä/tehdä läksyjä/olla pikkuveljen kanssa/minä komennan.

Poika kyllä tietää, että läksyjä ei usein ole ja pikkuveli menee heidän leikeissään yleensä ihan mukavasti. Kai mun pitää kehittää jonkinlainen tekosyypankki, josta voin aina nykäistä jotain uskottavaa.

Todellakin pari-kolme, neljäkin kertaa viikossa on ihan ok, mutta kun tuntuu, että poika olisi meillä aina. Toisaalta tässä on paljon hyvää: poikani saa olla fiksun, isomman lapsen kanssa, ja minä tiedän, mitä on tekeillä. Huonomminkin voisi olla.

ap

kun sinä tai lapsesi haluaa.

Ei sääliä. Et ole lastenhoitaja.