Kokemuksia, että sinut yritetään nakittaa maksumieheksi asiaan johon et ole osallinen?
Tuttuni yritti jo vuosia sitten saada minua ostamaan isänsä asuntoa siinä vaiheessa kun tämä joutui hoitolaitokseen mutta en tietenkään suostunut (en olisi muutenkaan mutta asunto oli alkuperäiskuntoinen jne näitä tarinoita että menee koko asoy konkurssiin). No sittemmin se isä kuoli ja asunto tuli myyntiin niin pienellä hinnalla että eihän se ole käytännössä minkään arvoinen ellei sitä rupea oikeasti laittamaan omakseen ja mikä järki siinä olisi yhtiössä jossa ei ole edes putkiremppaa tehty (70-luvun kiinteistö).
Asunto on edelleen myynnissä.
Kyllä mietin että mikä tuttavan motivaatio tuolloin oli, päästä vain eroon tällaisesta perinnöstä jo etukäteen josta ei saa kuin harmaita hiuksia? Vierittää vastuu MINULLE?
Mihin sitä tarvitsee vihamiehiä jos "ystävätkin" ovat tätä laatua?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Kumpi se nyt sitten on, tuttava vai ystävä?
No se nyt ei ole olennaista tarinan kannalta, siteerasin lainausta jossa puhutaan ystävistä vaikka koin välimme viime vuosina enää tuttavallisiksi. Ja sittemmin tällaisten tarjousten jälkeen ei enää sellaisiakaan välejä.
Eräs miehen kaveripariskunta oli hirveän huolissaan kun minun palkka ei mennyt miehen ja minun yhteiselle tilille kokonaan vaan siirsin sinne vain kuukausittaisten yhteisten menojen verran rahaa. Minä siis olen huomattavasti suurituloisempi kuin nuo muut ja mieheni liian höveli. Olisi varmaan ollut minun palkalle käyttöä.
Ei tuo mitään nakittamista ollut. Ehdotus vain.
Oli yksi avioliiton kautta sukulainen joka yritti saada osallistumaan sukulaistensa lahjoihin. Eivät olleet minulle sukua kukaan eikä meillä ollut tapana ostaa toisillemme lahjoja.
Maamuilusta tarvii maksaa vaikka en ole osallistunut maahantuontiin.
Kävin moikkaamassa tuttua naista ravintolassa nähtyäni hänet siellä. Pöydän naisseurue koitti saada laskunsa minun maksettavakseni. Kävin sanomassa tiskillä että voisivatko vielä tuoda pöytään pari pulloa jotain hyvää punaviiniä ja sitten kävelin ulos ravintolasta. Eipä kukaan huudellu perään.
Hän yritti myydä sinulle asuntoa. Ehkä hän kauppasi sitä kaikille.
Minusta se ei ole maksumieheksi joutumista.
Eräs nainen väitti että olin hänen lapsensa isä. En ollut.
Vierailija kirjoitti:
Kävin moikkaamassa tuttua naista ravintolassa nähtyäni hänet siellä. Pöydän naisseurue koitti saada laskunsa minun maksettavakseni. Kävin sanomassa tiskillä että voisivatko vielä tuoda pöytään pari pulloa jotain hyvää punaviiniä ja sitten kävelin ulos ravintolasta. Eipä kukaan huudellu perään.
Ne varmasti vitsaili vaan. Vai onko ne vajaa älyisiä?
Vierailija kirjoitti:
Eräs miehen kaveripariskunta oli hirveän huolissaan kun minun palkka ei mennyt miehen ja minun yhteiselle tilille kokonaan vaan siirsin sinne vain kuukausittaisten yhteisten menojen verran rahaa. Minä siis olen huomattavasti suurituloisempi kuin nuo muut ja mieheni liian höveli. Olisi varmaan ollut minun palkalle käyttöä.
Mistä noin päättelet?
Joo on tällaisia tapauksia muutamia. Ja just sukulaiset on pahimpia. Mutsihan se soitti 850 kilometrin etäisyydeltä, että minun tulisi maksaa pari tonnia(euroissa) moottorikelkasta, jotta velipojat pääsee sillä ajelemaan aikuisten poikiensa kanssa. Ja että minäkin saisin sillä ajaa, kun käyn talvella. Noh en käynyt äidin luona kuin maks 5-10 vuoden välein ja silloinkin kesälomalla. Viedessäni ruokaa mennessäni, nämä veljet mässytti naamaansa menemään mun lomaruuat kysymättä lupaani.
Sit tätinihän se soitti ja sanoi, että maksaisin 20 000 markkaa kun hän vetää sähköt sen synnyinkotiin saakka. Minä sille, että ei minulla ole kiinnostusta eikä ole rahaakaan. Miksihän minä siihen osallistuisin, kun en siellä edes asu.
Vierailija kirjoitti:
Eräs nainen väitti että olin hänen lapsensa isä. En ollut.
Älä jaksa kun ethän sä oo koskaan pillun päälle edes päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs nainen väitti että olin hänen lapsensa isä. En ollut.
Älä jaksa kun ethän sä oo koskaan pillun päälle edes päässyt.
No sillä kertaa en päässyt. Nainen oli yhden juhlan jälkeen ympäripäissään ja vietiin hänet kotiinsa nukkumaan. Voi hyvinkin olla että naamani oli viimeinen jonka hän näki ennen sammumista ja jäin siksi päällimmäisenä mieleen. Yhdyntää ei kuitenkaan ollut.
Kumpi se nyt sitten on, tuttava vai ystävä?