Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko sinunkin äitisi puuttumassa kaikkien kaikkiin asioihin?
18.07.2026 |
Olipas ahdistavat kaksi päivää, kun erehdyin kutsumaan hänet hyvää ajatellen vierailulle.
Kukaan ei osaa mitään. Et osaa mitään vaikka olen sinut kasvattanut. Hänen uusi miehensä ei osaa mitään, ei naapurinsa, ei palkkaamansa nurmikonhoitaja. Ei kaupan kassa. Itse ostamansa K-kaupan piimäkin oli vääränlaista. Salkkari-näyttelijän ruokalassa ruokakin oli parempaa. Lämmität oesuveden liian kuumaksi. Radio on väärällä kanavalla. Kahvimitta on liian pitkällä varrella. Ulkohuusin kuivikkeet on liian isossa astiassa ja kastuvat. Rapun pielessä on liian pitkät luonnonkukat. Moppi on ripustettu ullakon rapussa väärin päin. Vessapaperi on väärää merkkiä ja ripustettu väärin, miksi naamasi ilme on tuollainen? Miksi äänensävysi on tuollainen? Miksi et syö vitamiinejä? Miksi olet päästänyt itsesi noin lihavaksi? Otatko pullaa kun minä sitä helteestä huolimatta kävin, vaikka noilla kiloilla en sitä suosittelisi. Mistä saat sivistyksen kun sinulla ei ole telkkaria. Kylläpä on reissussa rankaa -huhhuhuh. Miksi pitää olla noin monta kahvikuppia? Misi kaapissa on vaaleita astioita kun ne tummuvat käytössä? Taas puhelimella! Haluatko nähdä serkkusi valokuvan vaikka se on takaapäin? Nyt pitää saada välipalaa - on teillä kummalliset ruokatavat! Ja tätä jatkui koko valveaika...
Sitten ihmetellään kun on aina veto pois, eikä kukaan halua häntä tavata.
Taidan minäkin laittaa nyt yhteydenpidon katkolle.
Kommentit (3)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Olen 51-vuotias ja äiti on rasittavampi kuin koskaan. Tuonne nelikymppiseksi sain elää aika rauhassa, mutta jäi eläkkeelle ja muutti samalla seudulle meidän lasten perässä. Siitä se alkoi. Tuhoton määrä energiaa ja joku ihmeellinen visio, että hän elää lasten kanssa samaa "taloutta". Ei tietenkään asuta ihan vierekkäin vaan välillä on sopivat 6km, mutta silti on jotenkin joka asiassa nenä nykyään. Muistelen itse nuoruudessa, kun hän hirveästi ärsyyntyi, jos hänen äitinsä (joka asui 300km:n päässä) soitteli ja kommentoi asioita. Kerran viittasin tähän, niin se oli kuulemma ihan eri asia, koska "mummu nyt oli niin sellainen vanhanaikainen". Niin, äitihän ei ole minun näkökulmastani.
Soittelee jatkuvasti, siis jatkuvasti. Aina jotain asiaa. Koska olisi ruokaa, koska on ostanut jotain mulle (ihan kuin kaapit ei olisi tässä iässä täynnä tavaraa jo muutenkin), koska soittaa "neuvoja" jostain asiasta, josta ei tiedä mitään. En jaksa kertoa hänelle enää mitään. Jos mainitsen, että auto on menossa huoltoon, niin seuraavaksi alkaa painostamaan, että tietty korjaamo on paras jne. Ihan kuin me ei osattaisi käyttää oikeita ja kohtuuhintaisia korjaamoja. Jos sanon, että pitäisi aita leikata, kirmaa tänne neuvomaan. Jos sanon, että työkaveri rasittava, niin puhelin täyttyy työpäivän aikana neuvoista, miten pitää työkaverin kanssa toimia. Olen todella väsähtänyt häneen ja en puhu sille yhtään mitään omia asioita. En mitään. En edes sitä, että käyn kaupassa, koska sittenkin saan kolme puhelua hetkessä täynnä neuvoja, mistä saa mitäkin halvalla ja jos en vastaa, on puhelin täynnä viestejä siitä, mihin kannattaa mennä.
Todella ahdistavaa. Olen umpikujassa. Hänen elämänsä on supistunut pieneksi, hänellä ei ole oikein enää ketään muuta kuin isä, kauempana asuvia naistuttuja ja sitten me lapset. Samalla hän on liian hyväkuntoinen vielä vain olemaan vaan yrittää täyttää päivänsä touhuamalla meidän asioita. En henno olla niin töykeä kuin pitäisi.
Alue: Aihe vapaa
Ei puutu äiti eikä isä.