Tarviiko se ihminen toisia ihmisiä määrittämään arvonsa? Vai kulkeeko se yksin eikä välitä ulkomaailman validaatiosta?

Ensimmäinen ihminen on heikko, toinen mainittu on vahva. Ensimmäinen ui pinnalla, toinen sukeltaa syvällä. Älykkyys, tunneälykkyys, hermostollinen tasapaino, syvä ymmärrys, kyky monihaaraiseen ajatteluun, nämä kaikki ajaa ihmisen eroon massoista, sellanen ihminen alkaa kehittämään itseään koska se tajuaa että muulla ei ole väliä oikeasti. Tässä ei nyt tarkoiteta mitään puliukkoa kuka dokaa yksinää jossain, tässä puhutaan ihmisestä joka ei oikein asetu muottiin muiden kanssa. Kyl ne erottaa ne tyypit pihapiiristä