Tunnetteko olevanne ELOSSA kun shoppailette ja kulutatte? Näin mulla - muuten olen ihan kuollut paitsi ostoksilla.

Aika paljolti joo, ilman ruokaa ja lääkkeitä ei kauheen kauaa pötkis hengissä.

Säälittävää.

Kyllä sitä aika elossa tuntee olevansa kun ostelee vaikka ruokaa tai tarvitsemiaan kenkiä. Tai syö ulkona. 

Yhtä elossa kun silloin kun hoitaa  pyykinpesut. 

Ei tuo tietenkäön yhtä innostavaa kun jokin ekämys, vaikka matka. Minkälaisissa asioissa saa tai pitää tuntea olevansa elossa??

Minulle saman tunteen tekee luonnossa retkeily, varsinkin sellaisessa paikassa, jossa olen ensimmäistä kertaa. En juuri kuluta mihinkään ylimääräiseen.

What the hell? En, kaupoissa kulkeminen ahdistaa (muut kuin ruokakauppa), jalat ja kaikki väsyy, tulee kuuma ja jano jne. Rahan kuluminen ja kulutus ahdistaa.

No en shoppaile sen vuoksi vaan tarpeeseen. 

En, ostaminen on jotain, mitä on joskus pakko tehdä. Delegoin sen mielelläni muille. Tunnen olevani elossa kun menen metsään, vaellukselle, harrastan jotain tai juttelen kivojen ihmisten kanssa. 
Ostin kauraleseitä viimeksi, kun edellinen paketti loppui.  Turha ostos oli kukkasipulit alessa 1 euro/ 10 sipulia. Laitoin ne kuitenkin kukkapenkkiin. Olisi voinut jättää ostamattakin. 

kyllä shoppailusta tulee hyvä mieli, en sitä huiman usein harrasta enää mutta en tosiaan kiellä sen tuomaa hyvää fiilistä eikä tarvitse ostaa pelkästään itselleen, muillekin ostamisesta tulee hyvä mieli :D 

No ei!

Tunnen olevani elossa kun olen reissussa, poissa Suomesta.

Mitään krääsää en kaipaa

Alennusmyynnit on elämän kohokohta . Samoja fiiliksiä on .

No en. En ole koskaan välittänyt shoppailusta, pikemminkin se aina ollut itselleni vain välttämätön paha.

Syömisestä kyllä tykkään ja vaikka vapaapäivinä haen mielelläni kotiin pizzaa tms. Ei tarvitse olla mitään kallista. 

Vierailija kirjoitti:

Alennusmyynnit on elämän kohokohta . Samoja fiiliksiä on .

Itse taas en ole tarvinnut niitä asioita normaalilla hinnalla niin en tarvitse myöskään alennushinnalla. Itsellä shoppailun, siis sen jo muutenkin vähäisen shoppailun, lopettaminen oli yksi parhaimpia päätöksiä.  Nykyisin kauppakeskukset ovat niin turhia minulle, ei siellä ole mitään, kun ei ostele. Reissussakin parasta, kun aikaa ei mene missään vaatekaupoissa haahuiluun eikä laukku ole painavampi palatessa. Viimeksi reissussa ostin itselleni uuden dödön loppuneen tilalle ja paketin teetä, mitä ei suomesta saa. 

Eipä tuota oikein mitään iloa. Ketuttaa lähinnä rahanmeno, varsinkin kun vastineeksi saa nykyään pääosin pzkaa laatua ja jotain lapsityövoimalla Bangladeshissä tuotettuja muovikuiturättejä, jotka hajoaa kahden läytön jälkeen.

Ruuan kanssa sama juttu. Hinnat pilvissä ja laatu jossain rotkon syövereissä.

Ostan nykyään vain tarpeeseen. En kiinnosta kantaa tuolle ruokakauppakartellille rahaa yhtään enempää kuin on pakko.

Ostaminen on pakollista pahaa. 

Onneksi ei ole pakkomieli ostaa. Ostan vaan tarpeellista.

Mene kirjastoon, ei tarvitse kuluttaa rahaa. (Siellä on paljon muutakin kuin vain kirjoja)

Oletko harkinnut terapiaa?