Ymmärtäisitkö, jos kaverisi sanoisi sinulle näin, kun yrität ehdottaa tapaamista?

En loukkaantuisi. Hän ei nyt jaksa olla seurallinen, minkä pitäisi olla ihan sallittua.

No en. Antaisin hänen levätä.

Ok, kiitos, helpotus 😅 

Mietin tässä siis juuri, voinko selittää tilanteeni noilla sanoilla seuraani kyseleville, ilman että karkotan tai loukkaan kavereitani. On ollut niin hektistä että tunnen itseni tosi uupuneeks, ja vapaat illat ja viikonloput ilman suunnitelmia tuntuis ihan taivaallisilta.. 

Ap

Mulla oli tuollainen ylikiireinen ystävä. Sanoin että ilmoittelee sitten kun ehtii/jaksaa tavata. Eipä kuulunut hänestä enää koskaan mitään. Eli ei halua tavata sua enää ap.

Sanoisin aha, ok!

Tämä kyllä pitäisi ymmärtää, mutta väitän, että jotkut loukkaantuvat, vaikkeivät sitä myöntäisi. 

Selvä vihje ettei kiinnosta tapailut

Vierailija kirjoitti:

Selvä vihje ettei kiinnosta tapailut

Suoraanhan se on sanottu, eikä vaan vihjailtu. Mutta mielestäni sanottu rehellisesti, ei loukaten tai tekosyitä keksien. 

Virkistävän tuore ja raikas peliliike? Voisin hyvin kuvitella erään naisen suuhun nuo sanat. Nainen jota pyytelin aktiivisesti kanssani treffeille, kunnes vihdoin tajusin, että saman asian jankuttaminen ei tuo tulosta.

Sain itse vastaavanlaisen viestin. En sitten kysellyt tai kutsunut mihinkään, mutta sitten kuitenkin somessa tämä samainen kiireinen hektisyyden uhri avautui hyvinkin epäasiallisesti, syyttäen että jätin hänet ystäväpiiriin ulkopuolelle päiväretkitapahtumasta. Ajattelin ensin antaa asian olla, mutta kopioin sitten vastaukseksi kyseiseen someviestiin hänen minulle laittaman vastaavan viestin kuin ap laittoi, ei halua sopia kalenteriin mitään. Järjestämäni päivä vaati varaukset ja osa asioista piti maksaa etukäteen ja kuljetuksia varten piti varata riittävä määrä paikkoja, ei ollut spontaanille lähtijälle vara pitää varalta paikkaa. HUOM: ja nimenomaan kysyin häneltä aivan ensimmäisten joukossa, sopiiko päivä x, että olen järjestämässä siihen koko päivän kestävää ohjelmaa. 

Vierailija kirjoitti:

Sain itse vastaavanlaisen viestin. En sitten kysellyt tai kutsunut mihinkään, mutta sitten kuitenkin somessa tämä samainen kiireinen hektisyyden uhri avautui hyvinkin epäasiallisesti, syyttäen että jätin hänet ystäväpiiriin ulkopuolelle päiväretkitapahtumasta. Ajattelin ensin antaa asian olla, mutta kopioin sitten vastaukseksi kyseiseen someviestiin hänen minulle laittaman vastaavan viestin kuin ap laittoi, ei halua sopia kalenteriin mitään. Järjestämäni päivä vaati varaukset ja osa asioista piti maksaa etukäteen ja kuljetuksia varten piti varata riittävä määrä paikkoja, ei ollut spontaanille lähtijälle vara pitää varalta paikkaa. HUOM: ja nimenomaan kysyin häneltä aivan ensimmäisten joukossa, sopiiko päivä x, että olen järjestämässä siihen koko päivän kestävää ohjelmaa. 

Oikein teit!

Kyllä mua kirvelisi saada tuollainen viesti, vaikka ehkä rehellinen olisikin. Miettisin, että kaikelle muulle on aikaa, muttei ystävyydellemme, mitään muuta ei voi karsia kuin sen. Laittaisin vastauksen, jotta ok, ota yhteyttä, kun on parempi hetki. Tietäen, ettei sitä enää tule.

Kokisin empatiaa kaveria kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mua kirvelisi saada tuollainen viesti, vaikka ehkä rehellinen olisikin. Miettisin, että kaikelle muulle on aikaa, muttei ystävyydellemme, mitään muuta ei voi karsia kuin sen. Laittaisin vastauksen, jotta ok, ota yhteyttä, kun on parempi hetki. Tietäen, ettei sitä enää tule.

Ei se välttämättä sinusta ole kiinni, kalenteri vain on ehtinyt täyttyä muista jutuista. Minulla on aika useinkin tällainen tilanne, kalenteri täytyy sitä mukaa kun menoja tulee, ja myöhäisemmille ehdottelijoille täytyy sitten valitettavasti sanoa ei jotta omaa aikaakin jäisi. Pakkohan se raja on jonnekin vetää. Mulla saattaa olla kalenteri täynnä useita kuukausia eteenpäin välillä. 

Monet menot suunnitellaan jo puolikin vuotta etukäteen jos vaikka on jotain mielenkiintoisia konsertteja tai teatteria. 

Minä jättäisin pois nuo lätinät kiireettömyyden tunteesta ja spontaanista tekemisestä. 

Mikset ap sano vaan, että "nyt on ollut niin paljon aikataulutettua menoa, että en sovi hetkeen mitään kenenkään kanssa."? Miksi täytyy lässyttää, aikuisen ihmisen?

Eikä sinun muutenkaan tarvitse perustella itseäsi tai tekemisiäsi kavereillesi, jos et tahdo sopia tapaamista, voit vaan sanoa, että en tahdo nyt, ei sovi nyt. Et ole tilivelvollinen kenellekään, joka ei asu samassa osoitteessa. 

Vierailija kirjoitti:

Ok, kiitos, helpotus 😅 

 

Mietin tässä siis juuri, voinko selittää tilanteeni noilla sanoilla seuraani kyseleville, ilman että karkotan tai loukkaan kavereitani. On ollut niin hektistä että tunnen itseni tosi uupuneeks, ja vapaat illat ja viikonloput ilman suunnitelmia tuntuis ihan taivaallisilta.. 

 

Ap

Tuohon loppuun voisi laittaa vielä, että "sopiiko että palaan sulle asiaan kun tilanteeni on rauhoittunut?" Näin viesti kuulostaa rehelliseltä ja siltä että et halua dumpata kaveria.

Vierailija kirjoitti:

Minä jättäisin pois nuo lätinät kiireettömyyden tunteesta ja spontaanista tekemisestä. 

 

Mikset ap sano vaan, että "nyt on ollut niin paljon aikataulutettua menoa, että en sovi hetkeen mitään kenenkään kanssa."? Miksi täytyy lässyttää, aikuisen ihmisen?

 

Eikä sinun muutenkaan tarvitse perustella itseäsi tai tekemisiäsi kavereillesi, jos et tahdo sopia tapaamista, voit vaan sanoa, että en tahdo nyt, ei sovi nyt. Et ole tilivelvollinen kenellekään, joka ei asu samassa osoitteessa. 

Sama. Oksensin vähän suuhuni kun luin ap:n aloitusta. 

Ihmisellä on oikeus kieltäytyä ehdotetusta tapaamisesta ihan vaan siksi että ei satu huvittamaan. Ei sitä tarvitse mitenkään perustella, emme me ole ystäville, saati kavereille, velkaa mitään säännöllistä tapaamisfrekvenssiä, saati selityksiä. 

Ja jos tahtoo muuten vaan olla sopimatta mitään ja relata, ei sitä todellakaan tarvitse perustella sillä, että on niin kauhean kiireinen ja stressaantunut. Vaikka kalenterisi olisi tyhjä ja pursuaisit energiaa, sinulla on täysi oikeus olla sopimatta mitään, jos tuntuu siltä että mieluummin jätät kalenterit tyhjäksi ja teet jotain fiilispohjalta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ok, kiitos, helpotus 😅 

 

Mietin tässä siis juuri, voinko selittää tilanteeni noilla sanoilla seuraani kyseleville, ilman että karkotan tai loukkaan kavereitani. On ollut niin hektistä että tunnen itseni tosi uupuneeks, ja vapaat illat ja viikonloput ilman suunnitelmia tuntuis ihan taivaallisilta.. 

 

Ap

Tuohon loppuun voisi laittaa vielä, että "sopiiko että palaan sulle asiaan kun tilanteeni on rauhoittunut?" Näin viesti kuulostaa rehelliseltä ja siltä että et halua dumpata kaveria.

Aikamoista ma-te-lu-a ja nöy-ris-te-lyä.  (oli jostain syystä kiellettyjä sanoja). 

Haluaisitko oman ystäväsi kirjoittelevan noin? Antaen ymmärtää, että hän ei saa päättää omasta ajastaan ilman pätevää syytä ja viestien sokerikuorrutusta ja päänsilitystä?

Ei ihme, että stressaa, jos kaverisuhteita hoidetaan tuolla tavalla.  

En loukkaantuisi. Mutta kysyisin, että olisiko mahdollista, että hän itse ottaisi yhteyttä muutaman kuukauden sisään. Ja jos hän sitten sanoisi että joo, niin sanoisin, että olisi sitten kiva, että viimeistään lokakuussa hänestä kuulisin.

Mut oon loukkaantunu, kun kaverilleni käy tosi harvoin näkeminen, eikä sitten juuri koskaan ehdota itse näkemistä. Oon miettiny, että pitäskö munkin vaan lopettaa, siis tapaamisten ehdottelu, koska hän on itse aivan -öysä -ieru siinä asiassa.