Sairausvakuutukset ja työterveyshoito tuovat suuret lisäkulut ja etuilukaistan julkiselle sektorille

Minulla on rahaa, ei kiinnosta

Ruotsalaistutkimus mittaa terveysvakuutusten vaikutuksia koko terveydenhuoltojärjestelmään.
Se osoittaa, että vakuutus lisää hoitamista, ja että valtaosa lisääntyvistä kustannuksista jyvittyy julkiselle sektorille erikoissairaanhoitoon. Lisäksi syntyy etuilukaista. Kolmanneksi se näyttää, että vakuutukset ovat keskittyneet voimakkaasti tulojakauman yläpäähän.

Työterveyshuolto ja sairausvakuutukset nostavat julkisen erikoissairaanhoidon ja sairaalahoidon kuluja

Yllättävää on se, että kustannusten kasvusta suurin osa tulee julkisen terveydenhuollon puolelta, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Tukholman yliopiston taloustieteen professori David Seim.

– Noin kaksi kolmasosaa kasvusta tulee julkiselta puolelta. Toisin sanoen vakuutusjärjestely ei kevennä julkista terveydenhuoltoa, vaan päinvastoin tuo sinne lisää kysyntää.

Seimin mukaan pääsy yksityislääkärien piiriin kyllä vähentää julkisen puolen yleislääkärikäyntejä, mutta erikoissairaanhoidon ja sairaalahoidon puolella tulee kasvua. Tämä selittyy luultavasti sillä, että pääsy yksityislääkärille myös lisää aiemmin saatuja diagnooseja ja lähetteitä julkiseen erikoissairaanhoitoon.

– Tämä [erikoissairaanhoidon] lisäys syö ne säästöt, jotka perusterveydenhuollossa saavutettiin, Seim sanoo.

Hyvätuloisten ohituskaista julkiseen erikoisterveydenhoitoon

Ruotsalaistutkimus viittaa siihen, että yksityislääkärit toimivat vakuutuksen haltijoille ikään kuin ohituskaistana julkiseen erikoissairaanhoitoon samalla, kun ne lisäävät kuormaa erikoissairaanhoidossa.

Hoitaminen ja resurssit kohdentuvat epätasaisesti
Ruotsissa työpaikan tarjoamaan tai itse hankittuun vakuutukseen nojaavat terveyspalvelut ovat professori Seimin mukaan käytössä miltei puolella kaikkein suurituloisimmista, mutta vain muutamalla prosentilla pienituloisimmista.

Se tarkoittaa, että hoito kohdistuu yhteiskunnassa hyvin epätasaisesti.

Myös Suomessa työterveyshuolto ja vakuutukset ovat jakautuneet vahvasti sosioekonomisen aseman mukaan.

Uusien tutkimustulosten valossa tämä viittaa siihen, että hoitoon pääsy myös julkiselle sektorille on pienituloisilla heikompaa. Pienituloisten parissa myös terveysongelmat ja sairastavuus ovat kaikkein yleisimpiä.

– Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että ne, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat palveluita, eivät niitä pääse käyttämään samalla tapaa kuin ne, joilla tällainen ohituskaista on olemassa, Turun yliopiston ja THL:n Mika Kortelainen sanoo.

Professori David Seim toteaa, että Ruotsissa tutkimustulokset ovat herättäneet kysymyksiä myös periaatteista.

– Ruotsissa on yleisesti vahva näkemys siitä, että julkista terveydenhuoltoa tulisi tarjota tarpeen eikä maksukyvyn perusteella.

Tutkimustulokset osoittavat, että tämä periaate ei aivan toteudu.

Kelamaksutkin 550-650 miljoonaa euroa menivät siis hukkaan kasvattamaan julkisen terveydenhuollon menoja 😱

Niin... ihmiset tarvii hoitoa, jos julkiselta yleislääkäriltä ei saa kuin buranaa päästyään portinvartijoista,  niin mitäpä odotettiin?

Varmasti kokonaisuutena olis halvempaa jos se terkkarin yleismies vaan laittaisi diagnoosin paperiin ja reseptin kouraan ekalla kerralla tai lähettäisi edes labraan jos mikään viittaa tutkimalla selviävään asiaan.

Toinen vaihtoehto sitten yksityinen erikoissairaanhoito, säästyy julkisen rahat. Ja ihmiset vois veronkevennyksillä ostaa oman vakuutuksen.

Itsellä on ollut yksityinen sairausvakuutus 80-luvulta lähtien ja on edelleen. Hyvin on pelittänyt. Pääsee terveydestään säästävä kansanosa helpommin lääkäriin (julkiselle) kun jotkut meistä kantavat vastuun ja maksavat itse.

Toiseksi, ei mielestäni kuulu työnantajalle, mitä diagnooseja minulla on. Siksi en käytä työterveyshuoltoa.

Se todellinen etuilukaista on sadattuhannet kela-elätit, joille maksetaan kaikki asumisesta ja syömisestä lähtien. Ja maksaa miljardeja vuodessa yhteiskunnalle.

Kyllä yksityinen vakuutus tai työterveys lisäävät mahdollisuuksia saada esim. syöpänsä diagnosoitua ajoissa ja jopa hoidettuakin. Julkisen jonoissa kuolee tautiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Niin... ihmiset tarvii hoitoa, jos julkiselta yleislääkäriltä ei saa kuin buranaa päästyään portinvartijoista,  niin mitäpä odotettiin?

Varmasti kokonaisuutena olis halvempaa jos se terkkarin yleismies vaan laittaisi diagnoosin paperiin ja reseptin kouraan ekalla kerralla tai lähettäisi edes labraan jos mikään viittaa tutkimalla selviävään asiaan.

Toinen vaihtoehto sitten yksityinen erikoissairaanhoito, säästyy julkisen rahat. Ja ihmiset vois veronkevennyksillä ostaa oman vakuutuksen.

Asiantuntijat A-studiossa kertoivat että pörriäisten Kelamaksuihin huonolla hyötysuhteella palavat 550-650 miljoonaa euroa olisivat riittäneet julkisen perusterveydenhuollon kuntoon saattamiseen ja jonojen purkamiseen. Orpo-Purran arvovalinta!

Vierailija kirjoitti:

Minulla on rahaa, ei kiinnosta

Lupaat siis, että et koskaan itse mene jatkotutkimuksiin tai -hoitoihin julkiselle sektorille

Vierailija kirjoitti:

Se todellinen etuilukaista on sadattuhannet kela-elätit, joille maksetaan kaikki asumisesta ja syömisestä lähtien. Ja maksaa miljardeja vuodessa yhteiskunnalle.

Puskii! sanoivat superrikkaat, ja sinä käskystä hyökkäsit. 

Ensin pilataan julkinen terveydenhuolto ja sitten yritetään pilata loputkin. Missähän vaiheessa lääkärikäynnit muuttuivat lääkärin kirjanpitotapahtumiksi? Siihen kun vielä lisää umpisurkeat potilastietokannat, niin lääkärin työpäivästä iso osa tuhrautuu tietokoneen näpyttelyyn.