Ärsyttää, kun tällä palstalla oletetaan ihmisten käyneen automaattisesti peruskoulun, vaikka se on ollut Suomessa vasta n. 50 vuotta.

Oletetaan myös että kaikki osaavat englantia.

Minä kävin neljä luokkaa kansakoulua, yhden vuoden oppikoulua ja neljä vuotta peruskoulua.

Siinäpähän ärsyynnyt. Jokainen normaaliälyinen tajuaa kuitenkin pointin. On vain helpompi kirjoittaa lyhyesti "peruskoulu" kuin luetella kaikki historialliset koulumuodot. Sitä paitsi, nuorimmatkin kansa- ja kansalaiskoulun tai keskikoulun käyneet alkavat olla jo eläkeiässä, joten he ovat jo vähemmistössä Suomen väestöstä.

Minua ärsyttää kun kuulun Norstat-paneeliin ja siellä kysytään koulutustaustaa ja vaihtoehdoista puuttuu opistotaso. Vaikka sitä ei ole enää, niin sen käyneitä on. Koska se puuttuu vaihtoehdoista, ilmoitan käyneeni AMK:n 

Vierailija kirjoitti:

Siinäpähän ärsyynnyt. Jokainen normaaliälyinen tajuaa kuitenkin pointin. On vain helpompi kirjoittaa lyhyesti "peruskoulu" kuin luetella kaikki historialliset koulumuodot. Sitä paitsi, nuorimmatkin kansa- ja kansalaiskoulun tai keskikoulun käyneet alkavat olla jo eläkeiässä, joten he ovat jo vähemmistössä Suomen väestöstä.

Äitini kävi kansakoulun ja on 86 v. Veljeni kävi vuoden kansakoulua, isoveli ja on 58 v. 

Nykyisten nuorten ja nuorten aikuisten vanhemmatkin ovat jo lähes poikkeuksetta peruskoulun käyneitä, joten ehkä monet eivät vain tule ajatelleeksi asiaa niin tarkkaan ja syvällisesti?

Aloitin oppikoulun, joka muuttui peruskouluksi kesken koulunkäynnin, mutta noudatimme silti keskikoulun opetussuunnitelmaa loppuun asti. Nuoremmat sisarukseni olivat hieman harmissaan, kun heillä ei ollut enää mahdollisuutta päästä "fiksujen kouluun".

Pieniä ovat murheesi ja ongelmasi, jos noin pieni asia ärsyttää.

Useammilla suomalaisilla ei ole myöskään muistikuvia ajalta, jolloin lauantait olivat koulupäiviä ja koulujen kesäloma kesti 3 kuukautta. Tuo muutos tapahtui jo syksyllä 1971, joten valtaosalla lauantait ovat aina olleet vapaapäiviä osana viisipäivästä viikkoa ja kesäloma alkoi kesäkuun alussa ja loppui elokuun puolenvälin jälkeen. Lokakuussa pidettävä syysloma vakiiintui suunnilleen 1990-luvulla.

Yleensä peruskoulu tarkoittaa nimensä mukaisesti "peruskoulua", josta sitten jatketaan lukioon tai ammattikouluun. Toisin ammattikoulut taitavat olla nykyiseltä nimeltään oppimiskeskuksia. Lisäksi perinteisten korkeakoulujen ja yliopistojen rinnalle ovat tulleet ammattikorkeakoulut.

Ärsyttääkö oikeasti se, että ihmiset olettavat peruskoulun käyneen? Puhutaan kuitenkin järjestelmästä, joka on ollut Suomessa käytössä vuosikymmeniä. Jos keskustelupalstalla puhutaan suomalaisista aikuisista yleisellä tasolla, niin on aika luonnollista olettaa, että valtaosa on käynyt peruskoulun. Ei se ole mikään radikaali oletus.

Toki löytyy ihmisiä, jotka ovat käyneet kansakoulun, keskikoulun tai jonkin muun vanhemman koulutuspolun. Mutta jos jokaisessa viestissä pitäisi erikseen huomioida kaikki historialliset poikkeukset, keskustelu menisi aika hankalaksi. Samalla logiikalla pitäisi aina muistuttaa, ettei kaikilla ole ollut matkapuhelinta nuorena tai ettei kaikilla ollut internetiä kotona.

Välillä tuntuu, että osa porukasta etsii väkisin syitä loukkaantua täysin arkisista yleistyksistä. Jos joku kirjoittaa “peruskoulussa opetettiin”, useimmat ymmärtävät kyllä mitä tarkoitetaan. Ei siinä olla kirjoittamassa kouluhistorian oppikirjaa tai laatimassa tieteellistä tutkimusta Suomen koululaitoksen kehityksestä.

Ja jos rehellisiä ollaan, niin monesti tällaiset huomautukset eivät edes liity varsinaiseen aiheeseen. Keskustellaan jostain ihan muusta, ja sitten joku nappaa kiinni yhdestä sanasta päästäkseen korjaamaan muita. Se on vähän sama kuin keskeyttäisi tarinan sanoakseen, että teknisesti ottaen polkupyörän väri oli väärin muistettu.

Kyllä ihmiset yleensä ymmärtävät, että yleiskeskusteluissa puhutaan enemmistöstä eikä jokaisesta mahdollisesta poikkeuksesta erikseen. Muuten mitään ei saisi enää sanoa ilman kolmea alaviitettä ja historiallista taustoitusta.

Ei ollut kauaakaan aikaa siitä, kun oli tuttuja, jotka käyneet kiertokoulun. Käyneet muutaman luokan  joten kuten ja sitten mm metsätöihin.  

Kyllähän monet puhuvat esim. ammattikouluistakin, vaikka ne ovat nykyään ammattiopistoja tai ammattioppilaitoksia. Ja samoin toiset puhuvat ala- ja yläasteesta, toiset puolestaan ala- ja yläkoulusta. Mitään merkitystähän tarkalla sanamuodolla ei sinänsä ole, jos asian pointti tulee kuitenkin selväksi.

Suomessa on silti ollut oppivelvollisuus vuodesta 1921 lähtien, joten oletettavasti kaikilla on kuitenkin jonkinlainen perusasteen koulutus.

Saksassa on muuten edelleen käytössä rinnakkaiskoulujärjestelmä. Kaikille yhteisten neljän ensimmäisen luokan jälkeen oppilaat jaetaan Hauptschuleen (vastaa Suomen entistä kansa- ja kansalaiskoulua), Realschuleen (vastaa keskikoulua) ja Gymnasiumiin (vastaa koko oppikoulua eli keskikoulua ja lukiota).

Itse olin omalla paikkakunnallani viimeistä keskikoulun opetussuunnitelmaa noudattavaa ikäluokkaa. Vuotta nuoremmilla oli esim. jo tasokurssit kielissä ja matematiikassa.

Wanhuksille on Feisbuuk. 

Mutu-tuntumalta sanoisin, että enemmistö palstalaisista lienee 1970- ja 1980-luvuilla syntyneitä, automaattisesti siis peruskoulun kasvatteja, joten ihan luonnollista olettaa ensisijaisesti noin.

Suurin osa palstalaisista taitaa olla nuoria ja keski-ikäisiä. Eläkeikäisiäkin on, mutta ovat vähemmistössä.

Peruskoulu alkoi ensin pohjoisessa ja eteni sitten etelään eli hesalaisena kävin kansakoulun ja ehdin aloittaa keskikoulun. Sitten muutaman vuoden 'kävin' peruskoulua, mutta sain kyllä keskikoulun päättötodistuksen. Enkä ole eläkeiässä vielä. Totuuksia on taas useampi tässäkin peruskouluasiassa.

Vierailija kirjoitti:

Aloitin oppikoulun, joka muuttui peruskouluksi kesken koulunkäynnin, mutta noudatimme silti keskikoulun opetussuunnitelmaa loppuun asti. Nuoremmat sisarukseni olivat hieman harmissaan, kun heillä ei ollut enää mahdollisuutta päästä "fiksujen kouluun".

Tämä, oppikirjoissahan oli samassa paketissa ensin se keskikoulun matsku joka oli ns. peruskoulun laaja kurssi, vähän naureskeltiin niille peruskoulun lyhyen kurssin "jag heter Pelle. Jag har en moped" -jutuille jotka ei edes olleet ihan ekojen viikkojen asioita. 

Keskikoulu-nimellä meillä meni koko aika, eli keskikoulun päästötodistus on.