Onko teillä KIVOJA muistoja yo-päivästä?

Kyllä se oli oikein iloinen ja onnellinen päivä. Yksi elämän välietappi, josta lähti seuraava suuntima.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se oli oikein iloinen ja onnellinen päivä. Yksi elämän välietappi, josta lähti seuraava suuntima.

Minä odotin sitä jatkoa, joka olikin sitten upeaa. Itse päivä oli vain lähinnä juhlien suoritus. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se oli oikein iloinen ja onnellinen päivä. Yksi elämän välietappi, josta lähti seuraava suuntima.

Minä odotin sitä jatkoa, joka olikin sitten upeaa. Itse päivä oli vain lähinnä juhlien suoritus. Ap

No juu, minulla oli aika vaatimaton tarjoilu ja äiti hoiti. Muutenkaan se juhlinta ei ollut mikään performanssi enkä minä ollut siinä esiintyjä.

Maksoin 60e kahdesta konditoriassa leivotusta kakusta, olivat ihan törkeän pahoja, kuivia ja mauttomia. Tuli niin "mitä hittoa"-fiilis, että naurusta ei meinannut tulla loppua.

Mitä hemmetin juhlimista siinä on? Se ei valmista mihinkään, lähinnä se on hukkaan heitetty 2-4 vuotta. Sen jälkeen amikseen opiskelemaan ammattia. Koko lukio on aivan turha jäänne jostain 40-50 luvulta valkolakkeineen...herra ylioppilas, voi helvetti! Menevät amikseen ja siellä on ne ikä toverit sillä erolla että he valmistuvat jo...

Vierailija kirjoitti:

Mitä hemmetin juhlimista siinä on? Se ei valmista mihinkään, lähinnä se on hukkaan heitetty 2-4 vuotta. Sen jälkeen amikseen opiskelemaan ammattia. Koko lukio on aivan turha jäänne jostain 40-50 luvulta valkolakkeineen...herra ylioppilas, voi helvetti! Menevät amikseen ja siellä on ne ikä toverit sillä erolla että he valmistuvat jo...

Mitäköhän sinä hourit?

Inhosin juhliani. Ruoka oli pahaa ja talo täynnä ihmisiä, joita en ole sen jälkeen nähnyt. Lisäksi lukio on kyllä ihan turha, ellei se ole välttämätön jatko-opintojen kannalta.

Elämäni ainut kerta kun nenästäni vuosi verta. Sitä vaan tuli ja tuli ilman mitään selvää syytä. Onneksi oli tumma mekko.