Syrjäseutujen lukioissa ei juuri suomalaisena enää opiskele
Kommentit (8)
Olipa kerran helsinkiläinen, joka lähti Utsjoen lukioon. Siellä tappoi paikallisen. Lienee parempi, että tulee ulkomaalaisia eikä helsinkiläisiä.
Helsinkiläiset on oikeasti maalaisia jos ovat suomenkielisiä
Savosta ja Hämeestä ja Kainuussa jne
Vierailija kirjoitti:
Olipa kerran helsinkiläinen, joka lähti Utsjoen lukioon. Siellä tappoi paikallisen. Lienee parempi, että tulee ulkomaalaisia eikä helsinkiläisiä.
Oho. Yksi helsinkiläinen ja sinä sait aiheen öyhöttää. Ottakaa vaan irakkeja ja afgaaneja niin tulee ikävä helsinkiläisiä.
Syrjäseutujen lukiot voivat tarjota lukio-opintoja etänä, jos haluavat tarjota opintoja laajemmalle opiskelijamäärälle.
Mutta ei ole veronmaksajan tehtävä maksaa jonkun ulkomaalaisen ja perheensä elämä, kuten nyt on. Haluanne sen rahan omien lastemme käyttöön.
Pitäisikö seurata rahaa?
Miksi ulkomaalaiset haluavat maksaa tuhansia euroja siitä, että saavat opiskella suomalaisessa lukiossa tai ammattikoulussa.
Aika harva suomalainen käy lukion tai amiksen Uruguayssa tai Tansaniassa ja vielä niin, että perhe asuu suomessa.
Onhan tää nyt ihan käsittämätöntä, että kaikki kyläkoulut on kyllä lakkautettu ja alakoululaisia ja jopa eskarilaisia kiikutetaan päivittäin tuntikausia busseilla pitkin kyliä, koska kunnassa "säästettiin"
Nyt sitten väkisin pidetään teini-ikäisten lukioita jossain periferiassa pystyssä ulkomaalaisten voimin, kun kuntalaisia lukioon ei enää löydy kuin yksi. Lisäksi vielä elätetään koko perhe perheenyhdistämisen kautta jollain paikkakunnalla missä ei ole edes työpaikkoja.
Samaan aikaan monilla paikkakunnilla samanikäiset nuoret pystyvät kulkemaan kymmeniä kilometrejä sinne lukioon tai ammattikouluun tai kykenevät jopa muuttamaan toiselle paikkakunnalle opintojen ajaksi asumaan
Ilmeisesti lukio maksetaan eri kassasta kuin peruskoulu, koska eriarvoisuus ja ristiriita rahankäytön suhteen on näin räikeä
Vierailija kirjoitti:
Onhan tää nyt ihan käsittämätöntä, että kaikki kyläkoulut on kyllä lakkautettu ja alakoululaisia ja jopa eskarilaisia kiikutetaan päivittäin tuntikausia busseilla pitkin kyliä, koska kunnassa "säästettiin"
Nyt sitten väkisin pidetään teini-ikäisten lukioita jossain periferiassa pystyssä ulkomaalaisten voimin, kun kuntalaisia lukioon ei enää löydy kuin yksi. Lisäksi vielä elätetään koko perhe perheenyhdistämisen kautta jollain paikkakunnalla missä ei ole edes työpaikkoja.
Samaan aikaan monilla paikkakunnilla samanikäiset nuoret pystyvät kulkemaan kymmeniä kilometrejä sinne lukioon tai ammattikouluun tai kykenevät jopa muuttamaan toiselle paikkakunnalle opintojen ajaksi asumaan
Ilmeisesti lukio maksetaan eri kassasta kuin peruskoulu, koska eriarvoisuus ja ristiriita rahankäytön suhteen on näin räikeä
Jos kyläkoulut on niin hyviä, niin miksi kaupunkilaisperheet ei lähetä lapsia sinne kyläkouluun?
Voisi ne antaa lukiopaikkoja ja tukia etelän köyhille niin me voisi lähettää lapsensa Lappiin lukioon
Monella on juuret siellä