Miten koira valitsee suosikki-ihmisensä?
Meillä on kaksi koiraa ja mies on ehdottomasti molempien suosikki, vaikka minä hoidan ne käytännössä kokonaan. Ruokin, ulkoilutan, vien lääkäriin – ja silti molemmat juoksevat ovelle kun ISÄ tulee kotiin. Löysin tän jutun joka selittää ilmiötä, mutta en ole varma uskonko selitystä 😅 Onko muilla sama tilanne?
https://www.city.fi/viihde/koira-valitsee-suosikki-ihmisen-tietoisesti-…
Kommentit (6)
Mielenkiintoinen artikkeli. Uskon, että noissa ajatuksissa on perää. Koirilla on hyvä tilanne taju ja kyllä ne huomaavat kuka osaa lukea niiden tarpeita.
Puremalla, murisemalla ja näyttelemällä hampaitaan heille, joita ei kelpuuta isännäkseen tai emännäkseen.
Koira valitsee laumansa johtajan johtajan auktoriteetin perusteella. Koiran tulee voida luottaa kaikessa lauman johtajaan. Lauman johtaja hankkii laumalle ravinnon ja on lauman turva, päätöksentekijä ja terävimmät aivot. Siten. Siksi epävarman hössöttäjän koira voi aiheuttaa ongelmia, kun koira ei voi luottaa että heikko yksilö olisi lauman auktoriteetti, vaan on pakotettu ottamaan johtajuuden itselleen, paremman vaihtoehdon puuttuessa.
En tiedä miten isäni pikku terrieri valitsi suosikkinsa mutta olin hyvin listan kärjessä vaikka asuin noin 250 kilsan päässä ja näin koiraa melko harvoin. Mutta olin hakemassa pentua kun oli luovutusiässä ja istuin tuon vajaan kolmen sadan kilsan matkan koiran kanssa takapenkillä, kun isäni oli auton ratissa. Koira oli hyvin kiintynyt minuun, oli revetä liitoksistaan aina kun tulin kylään ja seurasi minua kaikkialle. Ei mennyt nukkumaan ennen minua vaan odotti että lähden yöpuulle ja tuli sitten perässä. Toki oli myös isääni kiintynyt. Isä ruokki koiran ja ulkoilutti sitä. Ihana pikku vekkuli tuo koira, niin ikävä sitä, kun on jo mennyt pois.
Riippuu minkälaisia koiria ja kuka niiden kanssa on ollu ku ne oli pentuja jne. Koiratki ihan oikeasti saattaa bondaa enemmän sellasen ihmisen kanssa kuka on luonteeltaa samanlaine ku ne itse. Meillä aikoinaa yks koira oli pelkästään meidän äitin perään, seuras vessaan ja kaikkialle kokoajan, kenestäkään toisesta se ei piitannu. Nyt jälkeenpäin kun ajattelee niin ei sisänsä ihme, kun naaras koira ja rauhallinen, kuten äitikin oli.