Miksi todella usein väitetään, että ihmisen alakulo johtuu masennuksesta?
Vaikka syynä olisi vaan uskomattoman surkea elämä, joka on täynnä vastoinkäymisiä. Ketä tähansa itkettää, jos joutuu elämään kaksi viikkoa euron ruokabudjetilla ja kaikenlisäksi vakavasti sairaana. Ei siihen masennuslääkkeet tai keskusteluapu auta.
Kommentit (11)
Ihmiset yleisesti ottaen eivät kestä olla läsnä vaikeille asioille. Tehdään niistä patologiaa, niin voi yksinkertaisesti todeta, että mene hoitoon/korjaa ongelmasi. Saa pidettyä epämukavat asiat etäällä.
Useimmiten alakulo syntyy olosuhteista. Siinä ei auta muu kuin joko olosuhteiden muuttaminen tai oman suhtautumisensa muuttaminen olosuhteita kohtaan. Alakulo on terve reaktio vaikeissa olosuhteissa!
Vierailija kirjoitti:
Useimmiten alakulo syntyy olosuhteista. Siinä ei auta muu kuin joko olosuhteiden muuttaminen tai oman suhtautumisensa muuttaminen olosuhteita kohtaan. Alakulo on terve reaktio vaikeissa olosuhteissa!
Silti tässäkin oletuksena "alakulon" korjaaminen vähintäänkin asennetta muuttamalla. Ei tarvitse kuin hyväksyä, että joistain asioita tulee paska fiilis. Elämään mahtuu surua, iloa ja kaikkea siltä väliltä.
Alakulo ja masennus sairautena ovat kaksi täysin eri asiaa, tämä pitäisi ymmärtää.
En sanoisi että ankean todellisuuden tiedostaminen on masennusta. Kun onnistuu pääsemään siitä itsensä huijaamisesta pois ja näkemään kaiken sellaisena kuin on niin siinä vaan tulee sellainen tietynlainen apeus.
Ainakin voi tukea kaikkea hyvää toimintaa, jolla huonoon toimintaan puututaan.
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi että ankean todellisuuden tiedostaminen on masennusta. Kun onnistuu pääsemään siitä itsensä huijaamisesta pois ja näkemään kaiken sellaisena kuin on niin siinä vaan tulee sellainen tietynlainen apeus.
Niinpä kun tiedostaa että elämä on nopeasti ohi ja sitten vaan kuolee ja kaikki mitä täällä tekee on turhaa, niin aika vahvasti saa itseään huijata että ihan vaan olkia kohauttamalla jatkaa elämää iloisesti.
Vierailija kirjoitti:
En sanoisi että ankean todellisuuden tiedostaminen on masennusta. Kun onnistuu pääsemään siitä itsensä huijaamisesta pois ja näkemään kaiken sellaisena kuin on niin siinä vaan tulee sellainen tietynlainen apeus.
Liika realismihan katsotaan masennuksen oireeksi. Ihan oirekyselyissä. Eli ihmisen tulisi ilmeisesti olla hiukan epärealistisen positiivinen.
Vastoinkäymiset kyllä altistavat masennukselle, ainakin silloin, kun niitä tulee monta peräkkäin tai huono tilanne elämässä jatkuu pitkään.
Koska masennus on huonosti tiedetty sairaus. Sen alle laitetaan hyvinkin erilaisia tapauksia. Minullekin yritettiin tyrkyttää masennusta kun olin vain uupunut.
Entä milloin esim. suru läheisen menettämisestä muuttuu masennukseksi?
On tavallista, että ympäristö tavalla tai toisella aiheuttaa masennusta. Mutta sen avulla saadaan sairaudeksi ja hoitoa ja sairaslomaa.
Upp