Ihmissuhde ongelmat part en edes tiedä

Ei ole kyse mistään romanttisesta

En vaan millään pääse yli ajatuksesta että sisarpuoli olisi äidille rakkaampi kuin oma lapsi eli minä

Uskon että sisarpuoli on odottanut kaikki nämä vuodet mun kuolemaa tai sitä että joutuisin kuusankoskelle

Tuntuu että hänkin vihaa mua samoin äiti nämä ajatukset vainoaa mua eikä jätä mua rauhaan

Vaikka olen aikuinen niin se tuntuu silti pahalta että tytärpuoli on äidille rakkaampi kuin oma tyttö

Siltä musta tuntuu

Mutta onhan hän täydellisempi ja parempi ihminen sisarpuoli siis

Hänellä on mies lapsia ikioma talo auto ja niin edelleen

Viis siitä että hän terrorisoi mua ja äitiä teini ikäisenä

No en mä sitä kuitenkaan vihaa nehän tässä tuntuu vihaavan mua

Niin mä ajattelen ja siltä musta myös valitettavasti tuntuu

Tuntuu että äidin mielestä mulla ei olisi edes oikeutta hankkia kavereita saati tutustua keneenkään

Tosin en mä mitään kavereita edes halua ja mahdotonta se täällä maaseudulla olisikin

Ei täällä ole riittävän julkisia paikkoja joissa voisi turvallisin mielin tavata jos johonkuhun tutustuisi