Miksi ei aikoinaan keskikoulussa pidetty murrosikää syynä huonolle koulumenestykselle, toisin kuin myöhemmin yläasteella/yläkoulussa?

Silloin vallalla oli muutenkin sellainen kyykytyskasvatus.

Opettajat osasi vaatia ja heitä kunnoitettiin, jopa pelättiin. Lisäksi koulu oli maksullinen, oli hyvä kannuste, koska usein luokalle jäämiseen ei olisi ollut varaa.

Isäni oli vapaaoppilaana keskikoulussa. Jatkuvaa nälvimistä opettajien taholta ja kiusaamista rikkaitten perheiden oppilaiden taholta. Ei siinä paljon ehtinyt murrosiästä huolehtia. Lopulta hän ymmärsi, että lukioon ei työläisten lapsia kaivattu, ja meni töihin.

Keskikouluun valittiin pääsykokeiden perusteella, joten siellä oppilailta uskalsi vaatiakin enemmän kuin peruskoulussa, joka on koko ikäluokan koulu.

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun valittiin pääsykokeiden perusteella, joten siellä oppilailta uskalsi vaatiakin enemmän kuin peruskoulussa, joka on koko ikäluokan koulu.

Keskikoulussa vanhempien asema vaikutti numeroihin. Työväenluokkaiset kiusattiin ulos koulusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun valittiin pääsykokeiden perusteella, joten siellä oppilailta uskalsi vaatiakin enemmän kuin peruskoulussa, joka on koko ikäluokan koulu.

Keskikoulussa vanhempien asema vaikutti numeroihin. Työväenluokkaiset kiusattiin ulos koulusta. 

Ehkä jossain maalla pienessä kunnassa! Ei isossa oppikoulussa jossa oli monta sataa oppilasta opettajat tienneet oppilaiden vanhempia ja taustoja. Eivätkä olisi ehtineet sellaisia miettiäkään. Numerot sai kokeiden perusteella, ja jonkin verran vaikutti aktiivisuus tunnilla mutta melko vähän. Joukossa oli aina niitä ujoja ja hiljaisia joille viittaaminen, vastaaminen, ja taululle joutuminen oli pahinta mitä voi olla. Silti saivat hyviä numeroita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskikouluun valittiin pääsykokeiden perusteella, joten siellä oppilailta uskalsi vaatiakin enemmän kuin peruskoulussa, joka on koko ikäluokan koulu.

Keskikoulussa vanhempien asema vaikutti numeroihin. Työväenluokkaiset kiusattiin ulos koulusta. 

Ehkä jossain maalla pienessä kunnassa! Ei isossa oppikoulussa jossa oli monta sataa oppilasta opettajat tienneet oppilaiden vanhempia ja taustoja. Eivätkä olisi ehtineet sellaisia miettiäkään. Numerot sai kokeiden perusteella, ja jonkin verran vaikutti aktiivisuus tunnilla mutta melko vähän. Joukossa oli aina niitä ujoja ja hiljaisia joille viittaaminen, vastaaminen, ja taululle joutuminen oli pahinta mitä voi olla. Silti saivat hyviä numeroita. 

Kyllä ne vanhempien tiedot kerättiin ihan jokaisessa oppikoulussa heti koulun alkaessa. Paperilla ja luokanvalvoja oli kyllä tietoinen (täytyi olla) kaikkien perhesuhteista. Hyvin herkästi tuli vaikkapa kotiin, koska puhelimiahan ei ollut. Myös isommilla paikkakunnilla.

Opettajat olivat ilkeitä kyykyttäjiä. 

Oliko töitä tehtävä? Pojille oli omat poikakoulut 

(lukiot). Harva pääsi naaseudulta lukioon lähimpään kaupunkiin. Opiskelemaan oli niillä todistuksilla helpompi päästä lukemaan, kun hakijoita oli vähemmän.