Lue keskustelun säännöt.
Kuka vielä tänä päivänä kutsuu diabetestä sokeritaudiksi??
08.11.2011 |
epilepsiakin on sitten varmaan kaatumatauti... Huh huh.
Kommentit (21)
Hullujenhuone-mielisairaala-psykiatrinen sairaala.
Näivetystauti-keuhkotauti-tuberkuloosi.
Maanisdepressiivisyys-kaksisuuntainen mielialahäiriö.
posti-itella
teknillinen opisto - teknillinen ammattikorkeakoulu
apuhoitaja-lähihoitaja
Miksi noita nimityksiä pitää koko ajan olla muuttamassa. Ärsyttävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hullujenhuone-mielisairaala-psykiatrinen sairaala.
Näivetystauti-keuhkotauti-tuberkuloosi.
Maanisdepressiivisyys-kaksisuuntainen mielialahäiriö.
posti-itella
teknillinen opisto - teknillinen ammattikorkeakoulu
apuhoitaja-lähihoitaja
Miksi noita nimityksiä pitää koko ajan olla muuttamassa. Ärsyttävää.
Minä kutsun kyseistä tautia sokeritaudiksi, ihan vaan siksi, että kyseessä on nimenomaan sokeriaineenvaihduntaan liittyvä sairaus.
Sinä päivänä, kun sokeritautia aletaan hoitamaan oikein, voin kutsua sitä diabetekseksi. Mutta niin kauan kun diabeteshoitaja tuputtaa virallisterveellistä ruokavaliota sokeritautiselle, kyseinen tauti on ja pysyy sokeritautina.
epilepsiakin on sitten varmaan kaatumatauti... Huh huh.
Siksi tätä "avattua" samaa ei kaiketi käytetä koska nimi on niin harhaanjohtava. Joo, toki on kyseessä sokeriaineenvaihdunnan häiriö mutta tuo vanha nimi aiheutti väärinkäsityksiä, esim. d johtuu sokerinsyönnistä tai ei saa syödä enää lainkaan sokeria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos liikaa kuluttaa sitä. Vai väitätkö, että Antti Heikkilä ei tiedä mistä puhuu?
olekaan sama, eikä varsinkaan apuhoitaja ja lähihoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi tätä "avattua" samaa ei kaiketi käytetä koska nimi on niin harhaanjohtava. Joo, toki on kyseessä sokeriaineenvaihdunnan häiriö mutta tuo vanha nimi aiheutti väärinkäsityksiä, esim. d johtuu sokerinsyönnistä tai ei saa syödä enää lainkaan sokeria.
Moni diabeetikko on sitä mieltä, että heillä on samanlainen oikeus syödä sokeria kuin terveillä, sitten vaan tökitään vähän lisää insuliinia.
Diabeetikko hyötyisi vähähiilihydsaattisesta ruokavaliosta. Nykyiseen malliin kun syö, voi olla varma että jossain kohtaa insuliiniresistenssi iskee päälle, ja sitten ei kohta enää insuliinitkaan riitä. Silloin ainoa vaihtoehto on vhh-ruokavalio.
Jos liikaa kuluttaa sitä. Vai väitätkö, että Antti Heikkilä ei tiedä mistä puhuu?
Diabetesta on kahta tyyppiä. Sokerin syönti ei liity 1. tyyppiin mitenkään. Diabetes ei ole (vain) yhtä kuin 2. tyypin oireet, hoitokeinot ja nimitykset ja syyt.
Jos tarkoitat vain 2. tyyppiä älä puhu d:sta yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tai ärsytä mitenkään jos joku kutsuus diabetestä sokeritaudiksi.
Jos mua joku ärsyttää niin kakkostyypin diabetestä sairastavat, tai lähinnä ne jotka on sen omalla elintavallaan hankkineet.
Siksi tätä "avattua" samaa ei kaiketi käytetä koska nimi on niin harhaanjohtava. Joo, toki on kyseessä sokeriaineenvaihdunnan häiriö mutta tuo vanha nimi aiheutti väärinkäsityksiä, esim. d johtuu sokerinsyönnistä tai ei saa syödä enää lainkaan sokeria.
Moni diabeetikko on sitä mieltä, että heillä on samanlainen oikeus syödä sokeria kuin terveillä, sitten vaan tökitään vähän lisää insuliinia.
Diabeetikko hyötyisi vähähiilihydsaattisesta ruokavaliosta. Nykyiseen malliin kun syö, voi olla varma että jossain kohtaa insuliiniresistenssi iskee päälle, ja sitten ei kohta enää insuliinitkaan riitä. Silloin ainoa vaihtoehto on vhh-ruokavalio.
Tosin vähäinen sokerinsaanti on terveellistä kelle tahansa. Vhh-ruokavalio on hyvä 2. tyypin diabeetikoille, lapsille (yleensä 1. tyyppi) se on vaarallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei kai se niin menekkään, että ne on samoja, mutta kun apuhoitaja nimike poistui aikoinaan, apuhoitajat muutettiin siirtymävaiheessa autom. perushoitajiksi, sitten kun ei enää koulutettu perushoitajia, arvaa mitä koulutetaan??? aivan, lähihoitajia!!
ei perushoitaja ja lähihoitaja olekaan sama, eikä varsinkaan apuhoitaja ja lähihoitaja.
siis:
apuhoitaja-perushoitaja-lähihoitaja
tämäkin asia on tehty näin sekavaksi. Miksi ihmeessä.
ei perushoitaja ja lähihoitaja olekaan sama, eikä varsinkaan apuhoitaja ja lähihoitaja.
Apuhoitaja koulutuskokeilu aloitettiin kesällä 1946 sairaaloiden yhteydessä toimivilla apuhoitajakursseilla aloitettiina 1946. Koulutuksen pituus vaihteli kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen vuodesta 1941 vuoteen 1946 saakka, jolloin koulutus pidennettiin kahdeksaan kuukauteen. Koulutus lakkautettiin vuonna 1951.
Perushoitajakoulutuskokeilu alkoi vuonna 1984 ja koulutus aloitettiin koko maassa 1987. Peruskoulupohjaisena koulutus kesti 2,5 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta
Apuhoitajan virkanimike muuttui perushoitajaksi vuonna 1988.
Lähihoitajan ja perushoitajan koulutus eroavat toisistaan hieman, mutta työpaikoilla tehtävät ovat samat. Vanhassa perushoitajakoulutuksessa on keskitytty enemmän kliiniseen osaamiseen sekä sairaanhoitotyöhön, kun taas nykyinen lähihoitajan koulutus tähtää hieman monipuolisempaan opiskeluun jonka jälkeen on mahdollisuus työskennellä hyvinkin vaihtelevissa tehtävissä. Koulutuksen muuttumista on mm. opiskelijoiden keskuudessa sekä kritisoitu että kiitetty.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (lähihoitaja) suorittaminen ammatillisena perustutkintona tai näyttötutkintona antaa oikeuden käyttää nimikesuojatun lähihoitajan ammattinimikettä. Koulutusohjelmavaihtoehdot tutkinnossa ovat ensihoito, kuntoutus, lasten ja nuorten hoito ja kasvatus, mielenterveys- ja päihdetyö, sairaanhoito ja huolenpito, suu- ja hammashoito, vammaistyö, vanhustyö ja asiakaspalvelu sekä tietohallinto.
Koulutetun hierojan ammattinimikkeen saamiseksi on suoritettava ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain mukainen näyttötutkinto.
Alla mainittuja tutkintoja ei enää järjestetä Suomessa. Ammattihenkilö, joka on saanut nimikesuojauksen suoritettuaan jonkin alla mainituista tutkinnoista, on kuitenkin edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen tarkoittama terveydenhuollon ammattihenkilö:
perushoitaja
apuhoitaja
mielenterveyshoitaja
mielisairaanhoitaja
jalkojenhoitaja
hammashoitaja
lastenhoitaja
kuntohoitaja
lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja
Nimikesuojatut ammattihenkilöt
Nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeitä ovat terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukaan apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, koulutettu hieroja, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, lähihoitaja, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi (13 nimikettä).
Vuoden 2008 alusta voimaan tulleella asetusmuutoksella apuhoitaja, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja ja perushoitaja nimikkeet poistettiin asetuksesta, koska kyseisiä koulutuksia ei enää järjestetä Suomessa. Samalla poistettiin koulutettu –etuliite kiropraktikon, naprapaatin ja osteopaatin nimikkeistä. Edellä lueteltujen nimikkeiden mukaisen nimikesuojauksen saaneet katsotaan kuitenkin edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain ja asetuksen tarkoittamiksi terveydenhuollon ammattihenkilöiksi ja heillä on oikeus käyttää ammattinimikettään.
Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on hoitamaansa tehtävään riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.
Valvira merkitsee terveydenhuollon ammattihenkilöistä ylläpidettävään rekisteriin ammattinimikettä käyttämään oikeutetun ammattihenkilön.
nuo nimisuojatut nimetkin muuttuvat.
Enää ei kai ole kodinhoitajiakaan, kun tapasin kaksi Marttojen siivoojaa, jotka ovat alkaneet kutsua itseään kodinhoitajaksi, kun kodinhoitajat ovat alkaneet käyttää itsestään toista nimikettä.
No varmaan aika moni. Vaikka olenkin hoitoalalla on normaali kansalaisen helpompi ehkä ymmärtää asioita tuollaisilla "avatuilla" termeillä.