Lue keskustelun säännöt.
Jos ei ole avioehtoa ja puoliso menehtyy
27.04.2026 |
siis omaisuus on pääosin miehen hankkimaa, hänellä
on testamentti jossa huomioitu minut ja aikuiset lapsensa. Mutta meillä ei ole avioehtoa eli miten käy jos hän menehtyy, onko minulla silti oikeus puoleen omaisuudesta? Hän sanoo näin, mutta eikö testamentti sulje pois taas sen etten saisi muuta kuin siellå mainitun osuuden.
Kommentit (5)
Jos saisin tietää kuolevani niin antaisin kaiken omaisuuteni miehelleni. Lapselleni en antaisi mitään. Se on käyttänyt huumeita ja tehnyt rikoksia ja ollut inhottava minua kohtaa. Olen tehnyt testamentin mieheni hyväksi. Minulla on aika iso omaisuus. Olen sanonut miehelleni että että antaa omalle lapselleen tai sukulaisilleen oman omaisuutensa koska en tarvii mitään Itselläni on rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli vaikka minulla ei ole omaisuutta puolet kuuluu minulle?
Meilläkin miehen aikuiset lapset kärkkyvät vain perintöä ja eivät ole muuten yhteyksissä ja ovat ilkeitä isälleen.
Ap
https://www.minilex.fi/a/testamentti-ja-ositus
"Yleistestamentilla ei voi pienentää avio-oikeuteen perustuvaa lesken osuutta omaisuudesta. Jos vainaja on tehnyt yleistestamentin jonkun muun kuin lesken hyväksi, on osituksessa ensin selvitettävä, mikä omaisuus kuuluu leskelle ja mikä vainajan jäämistöön. Erityistestamentilla määrätään tietty omaisuuserä kuten esine tai rahasumma testamentin saajalle. Tällainen testamentti pannaan täytäntöön ennen ositusta, jolloin se voi myös vaikuttaa leskelle jäävään omaisuuteen. Vaikutusta on ainoastaan silloin, jos vainaja oli leskeä varakkaampi. Testamentilla ei kuitenkaan saa loukata lesken oikeutta jäädä yhteiseen kotiin asumaan ja pitää sitä ja sen irtaimistoa hallussaan."
Kun puoliso menehtyy, tilanne etenee seuraavasti:
1. Omaisuuden ositus (tai erottelu)
Ennen perinnönjakoa tehdään ositus eloonjääneen puolison (lesken) ja kuolleen puolison kuolinpesän välillä.
Puolittamisperiaate: Molempien varat ja velat lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Jos rikkaampi puoliso kuolee, kuolinpesä maksaa leskelle tasinkoa.
Lesken tasingonmaksuvapautus: Jos leski on varakkaampi kuin kuollut puoliso, hänellä on oikeus kieltäytyä maksamasta tasinkoa kuolinpesälle (perillisille). Tätä kutsutaan tasinkoetuoikeudeksi.
2. Perimysjärjestys
Kun ositus on tehty, vainajan osuus (puolet yhteisestä varallisuudesta) jaetaan perillisille.
Jos on lapsia (rintaperillisiä): Lapset perivät vainajan osuuden. Leski ei tällöin peri puolisoaan ilman testamenttia.
Jos lapsia ei ole: Leski perii kuolleen puolisonsa kokonaan. Vainajan mahdolliset sisarukset tai vanhemmat (toissijaiset perilliset) saavat perintönsä vasta lesken kuoleman jälkeen.
3. Lesken asumisoikeus
Vaikka leski ei perisi puolisoaan (koska lapsia on), hänellä on lakisääteinen oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja sen tavanomainen koti-irtain. Tätä oikeutta perilliset eivät voi kumota, ellei leskellä ole vastaavaa asuntoa jo omistuksessaan.
Erityistilanteet
Testamentti: Testamentilla voidaan muuttaa perinnönjakoa, mutta se ei poista lasten oikeutta lakiosaan eikä lesken oikeutta asumissuojaan tai ositukseen.
Velat: Puolisot vastaavat pääsääntöisesti vain omista henkilökohtaisista veloistaan, ellei kyseessä ole yhteinen velka tai perheen elatusta varten otettu velka.