"Oman napanöyhdän tutkiminen vuosikymmen toisensa jälkeen sairastuttaa ihmisen"
Taas yksi mielipide jonka mukaan nykyihmiset keskittyvät liikaa itseensä.
"... erityisesti nuoremmissa ikäpolvissa – sanotaan viisikymppisistä nuorempiin – nähdään ylikorostunut tunnepuhe. Monia asioita käsitellään ja lähdetään ratkaisemaan tunteiden kautta. Ja niin ei tarvitsisi tehdä, Lähteenkorva arvioi. "
"Varsinkin nuoremmat sukupolvet ovat oppineet sellaisen ajatuksen, että itsensä toteuttaminen tarkoittaa itsensä tutkimista ja tuntemista, ja että se on elämän päätarkoitus, Lähteenkorva arvioi.
– Se ei kuitenkaan ole elämän päätarkoitus. Itse asiassa oman napanöyhdän tutkiminen vuosikymmen toisensa jälkeen sairastuttaa tutkimusten mukaan ihmisen. Eli merkityksellinen elämä rakentuu nimenomaan päinvastaisesta asetelmasta: kun olet tarpeellinen toiselle."
https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/psykologi-satu-lahteenkorva-ter…
Kommentit (11)
Tunnekasvatusta korostetaan taaperosta lähtien ja kaikki pitää miettiä siitä lähtökohdasta että "miltä tämä minusta tuntuu"
Vierailija kirjoitti:
Miten se sairastuttaa?
Saa napäsyövän, eihän kasvaintakaan saisi jatkuvasti raapia 🤔
Mutta onhan tuossa vähäsen perääkin, ainakin joidenkin ihmisten kohdalla.
Tätä olen ehdottanut AvPD-Redditissä, että tästä häiriöstä kärsivillä on liian korostunut intrapsyykkinen lahjakkuus.
Vierailija kirjoitti:
Tunnekasvatusta korostetaan taaperosta lähtien ja kaikki pitää miettiä siitä lähtökohdasta että "miltä tämä minusta tuntuu"
Joo tätä se on. Joskus on hyvä vaan tehdä ja toimia eikä analysoida jatkuvasti miltä tää musta tuntuu. Lällyä lässytystä.
Mut sairastutti se, kun oma itseni sekä tunteeni ohitettiin liian monta kertaa/liian pahalla tavalla. Arvoni ihmisenä oli täysin riippuvainen siitä, kuinka hyvin onnistuin miellyttämään muita, ikään kuin täällä olisi vain toisia varten tarkoitus elää. Tervehtyminen alkoi siitä, kun aloin itse välittää itsestäni. Jos en minä välitä, ei sitä tee kukaan muukaan. Koskaan en enää aseta omaa hyvinvointiani enkä onnellisuuttani toisten käsiin pilattavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Tunnekasvatusta korostetaan taaperosta lähtien ja kaikki pitää miettiä siitä lähtökohdasta että "miltä tämä minusta tuntuu"
Se nyt vaan on se, jonka mukaan ihmiset toimivat. Miten voisi olla muuten?
Vierailija kirjoitti:
Mut sairastutti se, kun oma itseni sekä tunteeni ohitettiin liian monta kertaa/liian pahalla tavalla. Arvoni ihmisenä oli täysin riippuvainen siitä, kuinka hyvin onnistuin miellyttämään muita, ikään kuin täällä olisi vain toisia varten tarkoitus elää. Tervehtyminen alkoi siitä, kun aloin itse välittää itsestäni. Jos en minä välitä, ei sitä tee kukaan muukaan. Koskaan en enää aseta omaa hyvinvointiani enkä onnellisuuttani toisten käsiin pilattavaksi.
Erittäin hyvin sanottu. Ihmisen on oltava siinä määrin itsekäs, että uskaltaa ja osaa olla itsensä puolella. Kenellekään muulle sitä ei voi ulkoistaa. Ja jos sitä napanöyhtää ei koskaan kaivele, ei koskaan myöskään pääse selville siitä, miksi tuntee tiettyjä tunteita, mitkä asiat ja tilanteet laukaisevat itsessä tiettyjä reaktioita ja ennen kaikkea mitä itse pystyy asialle tekemään. Ei koskaan kaivele napanöyhtää = ei tiedä, mitä tuntee, kokee ja ajattelee ja miksi = ei pysty ottamaan vastuuta tunteistaan, reaktioistaan ja tekemisistään.
"Yhteiskuntamme on vialla - eivät yksilöt. Ei mikään määrä terapeutteja tule riittämään tällä logiikalla. Se, mikä on vialla, on tapa millä olemme ihmisiä: ei pelkästään itsellemme vaan ennen kaikkea suhteessa toisiimme.
- Yksilön ylikorostuneisuus on rakentanut sen ajatuksen varsinkin nuorille ja nuorille aikuisille, että elämästä kuuluu selvitä yksin. Se on ihan kammottava valhe."
Juuri näin. Oli muutenkin valtavan hyvä kirjoitus. Ja monen elämä menee pilalle kun jo teini-ikäisille lätkitään diagnooseja ja niiden kautta sitten opitaan määrittämään itseä. Kaikkeen tarvitaan joku lässyttäjäammattilainen, ei opita luottamaan omaan selviytymiskykyyn. Lääkeyhtiöt kiittää.
Vierailija kirjoitti:
Miten se sairastuttaa?
Jospa vaikka lukisit sen jutun.
Kyllähän tuossa on perääkin.