Kummitustarinoita tsernobylistä

Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986 jätti jälkeensä paitsi fyysisen joutomaan, myös valtavan määrän tarinoita, joita kutsutaan usein "Tsernobylin aaveiksi". Tämä termi viittaa yleensä kolmeen eri asiaan: hylättyihin kaupunkeihin, onnettomuuden uhreihin ja alueella kiertäviin urbaaneihin legendoihin.

1. Pripyat – Autioitunut aavekaupunki

Suurin ja tunnetuin "aave" on Pripyatin kaupunki, joka sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä voimalasta. Ennen onnettomuutta se oli kukoistava, noin 50 000 asukkaan moderni neuvostokaupunki.

Pysähtynyt aika: Kaupunki tyhjennettiin 36 tunnissa. Ihmiset jättivät jälkeensä kaiken: kouluun jäivät vihkot, koteihin astiat ja päiväkoteihin lelut.

Huvipuisto: Maailmankuulu ruosteinen maailmanpyörä, jota ei koskaan virallisesti ehditty avata (avajaiset olisivat olleet vappuna 1986), on nykyään koko onnettomuuden ja autioitumisen symboli.

Luonnon paluu: Nykyään Pripyat on enemmänkin metsä kuin kaupunki. Puut kasvavat asfalttiteiden läpi ja villieläimet, kuten sudet ja karhut, liikkuvat hylätyissä kerrostaloissa.

2. "Likiidattorit" ja ihmiskohtalot

Monet kutsuvat onnettomuuden uhreja ja selviytyjiä Tsernobylin aaveiksi.

Likvidaattorit: Satoja tuhansia sotilaita ja työläisiä lähetettiin puhdistamaan aluetta. Monet heistä altistuivat tappaville säteilyannoksille. Heidän muistonsa elää "aavemaisina" tarinoina ihmisistä, jotka uhrasivat itsensä pelastaakseen Euroopan vielä suuremmalta katastrofilta.

Samosely (itse-asuttajat): Alueella asuu edelleen pieni joukko iäkkäitä ihmisiä, jotka palasivat luvatta koteihinsa evakuoinnin jälkeen. He elävät eristyksissä muusta maailmasta, kasvattavat omat ruokansa ja ovat tavallaan eläviä linkkejä menneisyyteen.

3. Urbaanit legendat ja yliluonnolliset tarinat

Koska alue on suljettu, synkkä ja hiljainen, se on synnyttänyt lukuisia kauhutarinoita.

Tsernobylin musta lintu (Blackbird of Chernobyl): Legendan mukaan työntekijät näkivät ennen onnettomuutta suuren, punasilmäisen ja siivekkään olennon lentävän voimalan yllä. Tarina muistuttaa yhdysvaltalaista Mothman-legendaa.

Aavemaiset äänet ja hahmot: Turistit ja tutkijat ovat raportoineet kuulleensa itkua, huutoja tai nähneensä varjoja hylätyissä rakennuksissa. Vaikka nämä ovat todennäköisesti tuulen vinkunaa ja vilkkaan mielikuvituksen tuotetta, ne lisäävät paikan mystisyyttä.

4. Säteilyn "aaveet"

Säteily itse on näkymätön aave. Se ei haise, maistu eikä tunnu, mutta se on edelleen läsnä tietyissä "kuumissa pisteissä" (hotspots).

Punainen metsä: Voimalan lähellä oleva metsä kuoli ja muuttui kirkkaan oranssiksi onnettomuuden jälkeen. Vaikka uutta metsää on kasvanut tilalle, alue on edelleen yksi maailman radioaktiivisimmista paikoista.

Norsunjalka (Elephant's Foot): Reaktorin alla sijaitseva jähmettynyt sulan ydinpolttoaineen ja betonin massa on yksi vaarallisimmista esineistä maapallolla. Se on "näkymätön kuolema", joka säteilee yhä voimakkaasti.

Tsernobyl on nykyään muistutus teknologian haavoittuvuudesta ja luonnon kyvystä vallata takaisin se, minkä ihminen on hylännyt. Se on paikka, jossa menneisyys on läsnä jokaisessa murenevassa seinässä.