Miten sitä uskaltaa nykyään erota jos pienet tulot ja ei ystäviä?
Mitä tehdä? Jäädä pitkään suhteeseen missä voi henkisesti huonosti vai erota ja elää köyhänä ja yksin?
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
Hankit uuden miehen ennen eroa, jos ei ole kanttia jäädä oman onnensa nojaan.
Ei kukaan huoli
Ap
Miksi olet päättänyt elää köyhänä? Eikö nyt ole aika vaikka opinnoille, elämän muutokselle. Töitäkin voi hakea mistä vain ympäri Suomen tai maailman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankit uuden miehen ennen eroa, jos ei ole kanttia jäädä oman onnensa nojaan.
Ei kukaan huoli
Ap
Onko miehesi saanut jo nujerrettua, hanki ulkopuolista keskusteluapua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankit uuden miehen ennen eroa, jos ei ole kanttia jäädä oman onnensa nojaan.
Ei kukaan huoli
Ap
Ihan varmasti huolii. Ei muuta kuin kostokroppaa treenaamaan ja radalle.
Siinä ei mikää kostokroppa vaikuta millään tavalla. Ei se ero varmaan kropan takia tullut alunperinkään
Mua ei just nyt kiinnosta uusi suhde. Tuntuu etten osaa tehdä päätöstä jäädäkö vai lähteä. Tulot pienet ja joudun jonnekin perähikiälle muuttamaan yksin. Mies voi tulevaisuudessa rikastua ja löytää uuden kumppanin. Ensin mursi mut henkisesti
Ap
Vierailija kirjoitti:
Siinä ei mikää kostokroppa vaikuta millään tavalla. Ei se ero varmaan kropan takia tullut alunperinkään
Joo se on vaan itselleen valehtelua jos ajattelee et hei kato minkä menetit kun on salia käynyt. Ei se kroppa vaikuta korvien väliin tai siihen että ei vaan synkkaa.
Jospa nyt ottaisit vastuun elämästäsi ja elannostasi.
Tää on muuten pätevä syy jäädä: mies voi rikastua, silloin haluan puolet omaisuudestaan.
Sitä kannattaa aina odotella!
Mulla vähän samanlainen tilanne. Tosin oon ajatellut niin, että vaikka mies rikastuisikin, niin tuskin se meidän yhteinen elämä yhtään sen siedettävämmäksi muuttuisi. Siksi nyt opiskelen ja säästän ja yritän löytää uusia ihmisiä elämääni. Toinen on hylännyt henkisesti jo aikoja sitten, niin hittojako tässä enää yrittämään. Mieluummin sitten kokonaan yksin kuin yksinäinen ja turvaton olo parisuhteessa.
Aivan sama tilanne. Töitä ei löydy ja ikääkin jo sen verran , et tuskin hyvää uutta miestäkään. Ei vois kyllä vähempää kiinnostaa ajatellakaan jotain deittailua ja uutta alkua taas. Ensin pitäisi päästä toipumaan mutta kun ei pysty edes lähtemään. Luultavasti jossain kohtaa kuitenkin lähden sitten mieluummin vaikka sinne perähikiälle vuokrakämppään , kun jatkan yksinäistä elämätöntä elämää tässä.
Eikä ole kiinni mistään ajatuksesta omaisuuden jakamisen suhteen! Sellaista jakoa ei tule olemaan. Kyse on siitä, että pystyykö elättämään itsensä ja nykyisten päätösten myötä se ei onnistu ilman työtä!
Hankit uuden miehen ennen eroa, jos ei ole kanttia jäädä oman onnensa nojaan.