Lue keskustelun säännöt.
Ystävä vastasi viestiin muutaman kuukauden viiveellä
04.03.2026 |
Ystävä, jonka olen tuntenut noin 10 vuotta vastasi viestiin muutaman kuukauden viiveellä. Mitä tästä pitäisi ajatella?
Ollaan tunnettu yli 10 vuotta. Ei olla pidetty kovin tiiviistii viime vuosina enää yhteyttä, mutta pidetty kuitenkin.
Kyselin viime vuoden puolella kuulumisia. Kun en saanut vastausta, kysyin viikon perästä vielä uudella viestillä, onko kaikki ok, mutta hiljaista oli. Viestit meni toimitustietojen mukaan kuitenkin perille, joten ajattelin, ettei ystävä halua enää pitää yhteyttä.
Nyt tuli kuitenkin viesti ja pahoittelut, että kesti vastaamisessa. Ystävän elämä oli ollut murroksessa ja hektistä, mutta eikö olisi kohteliasta laitttaa vaikka yhden lauseen viesti tyyliin "Nyt on tosi kiireinen ja stressaava elämäntilanne. Palaan sullepäin kun pystyn/jaksan." Onko tämä liikaa vaadittu? Se, että "olen ollut kovasti hänen ajatuksissaan" ei hirveämmin lohduta sen jälkeen, kun on ollut muutaman kuukauden epätietoisuudessa ja oikeastaan tehnyt jo surutyönkin hyljänneen ystävän tiimoilta.
Sanoin asiasta ystävälle ja sain paljon selityksiä miksei ole pystynyt irroittamaan "minuuttia viestin laittamiseen" tässä välissä. Tuntuu, ettei hän osaa oikein asettua toisen asemaan.
Tämä on nyt toinen ihminen, jolle on näköjään ok olla vastaamatta kuukausiin mitään (!), jos siltä tuntuu ja palata myöhemmin jatkamaan juttua, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Siihen ensimmäiseen katkaisin välit oman mielenterveyden vuoksi jo pitkä aika sitten. Ja ei, en pommita viesteillä usein tai roiku toisessa, että siitä tässä ei ole kyse.
Miten te olette toimineet/suhtautuneet vastaavissa tilanteissa?
Kommentit (24)
SinäSinäSinä pahoitit mielesi kun kriisissa oleva ystäväsi ei vastannut heti. Tiedätkö mitä on olla tilanteessa missä ei vaan jaksa mitään? Et ole ystävä, olet syyllistäjä, häpeä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit vastannut vasta kesällä, jossa olisit kiittänyt viestistä.
Samanlainen tilanne oli mullakin. Laitoin poikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä antaisin tuollaisen ystävän olla. Noin pitkällä viiveellä vastaaminen on todella epäkohteliasta. Ymmärrän jos elämässä on kiirettä ja jokin kriisiaika, mutta jokainen normaali aikuinen ihminen voi tosiaan laittaa sen viestin, että nyt on kriisitilanne päällä, sopiiko jos palaan vähän myöhemmin.
Tuollainen käytös osoittaa todella vähän arvostusta ystävää kohtaan.
Tärkeämpää on seurata tekoja = kuukausien viive, kuin uskoa sanoja = kiire/stressi
Eli olettaisin että en ole toiselle mikään tärkeä henkilö ja joko antaisin samaa käytöstä takaisin tai siirtyisin seuraavaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hänellä taisi olla raskas hetki. jos vastaamattomuus on sinulle ongelma, ehkä ei kannata yrittää jatkaa tämän ystävän kanssa yhteydessäoloa.
Vierailija kirjoitti:
SinäSinäSinä pahoitit mielesi kun kriisissa oleva ystäväsi ei vastannut heti. Tiedätkö mitä on olla tilanteessa missä ei vaan jaksa mitään? Et ole ystävä, olet syyllistäjä, häpeä!
Keskeytymättömässä kriisitilanteessa muutaman kuukauden putkeen...? No sitten vedetään lumihiutaletyylillä jatkossakin, ilman ystävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas oikein ystävä
Nimenomaan on kun vaivautuu vastaamaan, vaikka aikaa on kulunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On voinut olla jossain hoidossa eikä halua kertoa siitä.
Ihmisillä voi olla muitakin asioita elämässä, kuin puhelinviestit. Minulla on useita ihmisiä, joiden kanssa vastaaminen voi viedä muutamia kuukausia, mutta silti ystävyys on jatkunut vuosikymmeniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on ollu katkolla!
Kirjaimellisesti. Minuun on ihmiset ottaneet yhteyttä kymmenenkin vuoden takaa - lähinnä päivittääkseen elämää. On ollut syöpiä/vanhempien muistisairautta/kuolemaa. Pääsääntöisesti vastaan, koska itsekin sairastan kroonisesti ja kärsin 90 prosenttia elämästäni. Ei tällä mitään ystävyyttä haluta jatkaa; kunhan päivitellään. Ei minulla edes ole ns ystäviä, joiden kanssa viikottain pitäisin yhteyttä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä voi olla muitakin asioita elämässä, kuin puhelinviestit. Minulla on useita ihmisiä, joiden kanssa vastaaminen voi viedä muutamia kuukausia, mutta silti ystävyys on jatkunut vuosikymmeniä.
Tuttavuus. Tuo ei ole ystävyyttä.
Sinä et selvästikään ole perillä siitä, mitä hänen elämässään on oikein tapahtunut, eikä taida kauheasti kiinnostaakaan vaan sinulle merkitsee enemmän oma loukkaantumisesi siitä, ettei hän ole ollut tavoitettavissasi juuri silloin, kun sinä haluat, eikä näin ollen käytettävissäsi, vaan kenties olosuhteiden pakosta joutunut priorisoimaan omaa jaksamistaan.
Päästä hänet menemään.
Kännissä sulle sitten vastannut kun on kiva joskus näpytellä juttukaveria vailla. Selvästi ei jaksa että pitäisitte yhteyttä, miksi pitäisikään, miksi roikut mukana ? Hänellä voi olla nyt paljon muuta tärkeämpää menossa. Mene elämässäsi eteenpäin. Kaikilla meillä elämäntilanteet muuttuu.
Etkö ole huolissasi miten hän voi?
No onhan toi nyt.