Kaikki tietävät Anne Frankin, mutta ei Etty Hillesumia

Heillä oli hyvin samanlainen kohtalo: kummatkin kirjoittivat päiväkirjaa Amsterdamissa, joutuivat samalle läpikulkuleirille, minkä jälkeen heidät kuljetettiin Auschwitziin, missä kumpikin tapettiin. Hieman eri aikaan tosin.

Etty Hillesum osoitti poikkeuksellista luonteenlujuutta, mikä käy ilmi päiväkirjastaan. Hän tiesi, ettei selviäisi sodasta, mutta toisin kuin nykyajan "lumihiutaleet", hän ei ollut vihainen tai katkera kenellekään. Hän hyväksyi kohtalonsa, eikä edes suostunut pakenemaan Hollannista, vaikka häntä siihen kehoitettiinkin.

Luin juuri hänen päiväkirjansa, joka on suomennettu. Ihmettelen vilpittömästi, miksei hänestä puhuta enempää. Hänen kohtalo oli traagisuudessaan yhtä mielenkiintoinen kuin Anne Frankinkin, ja ihmisenä oli harvinainen tapaus, jolta jokainen voi oppia yhtä sun toista. 

Häneen viimeinen tekstinä on postikortti, joka on kirjoitettu junasta matkalla tuhoamisleirille Auschwitziin. Kortissa hän sanoo, että "lähdimme leiriltä laulaen"!