Miksi äitien päihteidenkäyttö on tabu?
Tähän asiaan herätti uusi anoppini, joka on kuin virtahepo olohuoneessa. Juominen alkaa aina ruoan kanssa viinillä ja aperatiiveilla, minkä jälkeen on jälkiruokaviinin vuoro. Sitten otetaan seurusteluviiniä ja lopulta nainen on aivan kännissä, laukoo mitä sattuu ja vaivautuneet sukulaiset esittävät, etteivät huomaa mitään. Mieheni sanoi, että asia on aina ollut näin.
Moni nainen selittelee juomistaan tyyliin "pari lasia viiniä ruoan kanssa". Ihan kuin se viini ei olisi alkoholia.
Raskaana olevien tupakoinnista tai juomisesta ei ole lupa puhua, koska se "syyllistää" ja "on jokaisen ihan oma asia". Parhaillaan sitä viiniä naukkaillaan myös yksinäisyyteen, mutta sellaista tekevähän on vain "nautiskelija".
Ääriesimerkkeinä tietysti myös ne, jotka jättävät lapsensa kotiin ja lähtevät baariin. Heitäkin pyritään ymmärtämään, että he ovat yksinäisiä ja muuten kovilla.
Kyseessähän yleensä on myös lapsen/lasten turvallisuus, joten miksi näistä asioista hyssytellään ja ne hiljaa hyväksytään?
Kommentit (8)
polttamassa tupakkaa stockmannin edessä, eikä kukaan puuttunut tilanteeseen mitenkään. Olen miettinyt samaa asiaa AP:n kanssa.
Äitimyytti on edelleen keskeinen osa yhteiskunnan rakennetta, lasta ei tunnusteta itsenäiseksi osapuoleksi. Lapset ovat erilaisten aikuistahojen manipuloinnin ja henkisen hyväksikäytön kohteena.
Äitimyytti perustuu olettamukseen miesten yksiomaisesta väkivaltaisuudesta naisia kohtaan, naisten väkivaltaisuus varsinkin lapsia kohtaan jo kohdussa jää kokonaan vaille huomiota.
polttamassa tupakkaa stockmannin edessä, eikä kukaan puuttunut tilanteeseen mitenkään. Olen miettinyt samaa asiaa AP:n kanssa.
haluatte meidän ihmisten puuttuvan noihin asioihin?
otetaan oikein tiukka linja ja pelotellaan huostaanotolla, kukaan ongelmainen ei uskalla äitiysneuvolassa avata suutaan ja pyytää apua, vaikka haluaisikin (luulisin, että moni ei halua pahaa lapselleen, riippuvuus on sairaus). Jos taas kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, on aina niitä, jotka eivät edes apua halua vaan ovat yksinkertaisesti välinpitämättömiä lastaan kohtaan, ja silloin nämä lapset eivät saa apua. En minä ainakaan tiedä, mitä pitäisi tehdä. Lapsi on todella äitinsä armoilla, ja asialle pitäisi jotain tehdä, mutta mitä?
siitähän puhutaan nykyään joka paikassa ja koko ajan. TÄlläkin palstalla on käytännössä joka päivä vähintään kaksi ketjua asiasta. Lehdet jauhavat sitä, televisio jauhaa sitä, nettisivut ovat sitä täynnä. Neuvolassa kysytään joka toisella käynnillä että vieläkös oot ollut juomatta, lasten neuvoloissa pitää kerran vuodessa täyttää perheen kokonaistilannetta kartoittava kysely ja kouluterkkarille pitää useampaan kertaan myös laskea paperille, kuinka monta anoosta alkoholia juo päivittäin, viikoittain tai kuukausittain.
Mun mielestä kukaan ei hyssyttele. Päivastoin. Suomessa alkoholiohjeistus ja vanhempien alkoholinkäytön tuomitseminen on paljon pitemmälle menevää kuin esimerkiksi Englannissa, Ruotsissa tai Saksassa, missä myös olen asunut.
Tietysti on ongelma, jos joku on aina tillintallin. Raskaanaollessa jokainen pikkutilkkakin on potentiaalinen ongelma. Mut oikeesti se ei ole sama kuin se, että silloin kun ei ole raskaana, ottaa lasin tai jopa pari, joi ne sitten ruoan kanssa, saunan jälkeen tai telkun ääressä. Mun mielestäni tabu on lähinnä se meikäläinen perusote alkoholiin, jossa aina lähdetään että alkoholistioletuksesta, että kukaan ei oikeasti jätä siihen yhteen.
raskaana ollessaan poltti tupakkaa ja joi noin kerran viikossa pari lasia viiniä. Oli kuulema joku lääkäri sanonut, ettei haittaa niin harvoin otettuna.
Nyt ihmettelee, kun lapsi on kamalan levoton ja hankala ja koulumenestys surkeaa. Kaikki yhteiskunnan tukitoimet on tottakai käytössä ja äiti vain voivottelee kovaa osaansa.
Olisipa joku puuttunut oikein kunnolla touhuun silloin, kun lapsi oli vielä kehittymässä masussa.