Mikä on tyylisi ja mitä kerrot pukeutumisellasi?
Olen aina ihmetellyt otsikon kysymystä ja vanhaa sanontaa: vaatteet on mun aatteet. Olen ajatellut, että en minä mitään viesti enkä tiedä mikä on tyylini. Mutta muutamia blogeja lukiessani aloinkin hahmottamaan, että joo, viestinhän minä vaatteillani.
Esimerkiksi käytän paljon värejä, mutta kuitenkin heitän usein neutraalimman värisen neuleen peitoksi, jotta en ole liian värikäs. Olen lapseton ja varmaan siksi lapsellinen. Niinhän sanovat, että lapset kasvattaa ihmisistä aikuisia, mutta minä olen jäänyt keisarin uudet vatteet-sadun lapseksi: en sano mitä minun odotetaan sanovan vain näyttääkseni fiksulta, vaan sanon oman näkemykseni, tai sitten kysyn rasittavia miksi-kysymyksiä. Eli kun joku kysyy, miksi aikuiset pukeutuvat värikkäisiin kuin lapset, niin siksi. Jonkun neutraalin neuletakin laitan, koska en kuitenkaan varsinaisesti halua huomiota pukeutumiselleni. Käytän collegemekkoja ym, koska haluan pukeutua mukavasti. Viestin siis käytännöllisyyttä mutta myös sukupuoltani. En ole sukupuolineutraali vaan olen nainen. En käytä jakkuja tai muita pönötysvaatteita. Ne kuuluu mielestäni teeskentelijöille, niille joilla on naamio kotiovien ulkopuolella, kuten poliitikoille. Kukaanhan ei kotonaan käyttäisi jakkua. Collegemekkoa tai muuta rentoa voidaan käyttää myös kotona. Viestin siis olevani sama ihminen kotona kuin muuallakin. En ole vieraskorea.
Kommentit (17)
Hmm. Koska olen kitaristi niin mustaan.
Vierailija kirjoitti:
Hmm. Koska olen kitaristi niin mustaan.
Miksi kitaristi pukeutuu mustaan?
Tykkään hieman provosoida joten pukeudun värikkäisiin mutta tyylikkäisiin vaatteisiin.
Pukeudun lämpimästi näin talvella.. Viestin sillä sitä, että en halua palella..
Yritän pukeutua niin, että miellytän itseäni. Joskus tosin yritän esittää normaalia, jolloin pukeudun tyyliin housut ja perusneule. Tiedä sitten, onnistunko.
Arvostan luontoa, luonnonmateriaaleja ja käsityötaitoja. Ehkä vähän kerskailenkin käyttämällä usein itse tehtyjä neuleita. Jalassa olevat lenkkarit ovat käytännöllinen valinta, pyrin selviytymään ilman autoa arjessa.
Pukeudun sään ja tilaisuuden mukaan. Kerron sillä, että noudatan järkevää pukeutumiskoodia enkä hömpsötä turhia. 25 asteen pakkasella ulkona kerrospukeudun alle merinovilla-alusasuun, villapaitaan ja päälle toppahousuihin ja hyvään takkiin sekä silkkinaamariin ja paksuun pipoon. Hautajaisiin laitan mustan leningin ja avokkaat. Töissä minulla oli paitapusero, bleiseri, aitoja koruja ja musta kynähame, talvella slipoveri ja saappaat. Talvella vapaa-aikana ulkona käytän itse kudottuja villapaitoja ja ulkoiluhousuja sekä ulkoilujalkineita. Sisällä käytän vapaa-aikana veryttelyhousuja ja flanellipaitoja. Värejä on 3 korkeintaan kerralla. Kesällä pukeudun taas sään mukaan. Puutarhassa käytän likaisia haalareita. yms.
Ei ole "tyyliä" eikä voisi vähempää kiinnostaa, mitä se sinulle minusta kertoo...
Pukeudun ei-keskiluokkaisesti, ei-amerikkalaisesti. Hieman boheemisti, eurooppalaisesti. Viestin etten ole kurinalainen enkä tiukassa itsekontrollissa. Ihmiset tekevät liikaa poliittiisia johtopäätöksiä pukeutumisesta.
En omista lenkkareita enkä tennareita enkä lippistä. En käytä reppua, käytän kangaskassia, jne.
Mies 55vee
Tyylini on pieruverkkarit, ja viesti on: täältä törähtää
Olen biologi, pukeudun kuin biologi :)
Saan voimaa ja virkeyttä väreistä. Sen vuoksi suosin muitakin värejä kuin beigeä, greigeä, harmaata, valkeaa ja mustaa.
Ei ole tyyliä. Eikä ole tarvetta ilmaista vaatteilla yhtään mitään. Käytän säänmukaisia, mukavia ja itselle mieleisiä vaatteita.
Tyylini on sellainen, että vain tyyliin perehtynyt ihminen tajuaa siitä mitään. Eli noin yksi tuhannesta tai vähemmän. Salaista koodikieltä tyylitaitureiden kesken. Ihmisiä, joita kiinnostaa, erilaiset kankaat eri puolilta maailmaa, laadukkaat pukineet ja kengät jne.
Hämmentävää kyllä, ihan pienmittakaavassa käsityönä tehdyistä kankaista käsityönä tehtyjä vaatteita saa aivan tavallisen kuolevaisen ostovoimalla. Brändejä ei saa.
Käytettynä voi saada puoli-ilmaiseksi vaikka mitä.
Mä pukeudun väreihin koska se on minusta hauskaa. Siis värit saa hyvälle tuulelle. Ehkä viestin sillä koomista luonnettani.