Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lahjojen antaminen ja saaminen
06.02.2026 |
Eräistä syistä jouduin tänään miettimään lahjojen saamista ja antamista. Silloin tuli mieleen, miten harvoin minä saankaan keneltäkään lahjoja. Annan, lähetän ja vien niitä paljon useammin. Minusta on mukavaa antaa lahjoja. Saatan käyttää paljonkin miettiessäni, mikä olisi jollekulle sopiva ja mieluisa yllätys. Hankin niitä usein ulkomailtakin, joko matkoillani tai tilaamalla.
Tänään tuli mieleen eräästä kysymyksestä, että minähän saan lahjoja muilta ani harvoin. Olen iltapäivästä asti jahkaillut, pitäisikö minun tuntea siitä harmistusta, koska lahjojen etsiminen ja antaminen toisille tuo minulle hyvää mieltä. Mutta koska vastavuoroisuus tässä asiassa on todella vähäistä, aloin miettiä, olenko tyhmä - että arvostetaanko antamiani lahjoja oikeasti. Entä minua itseäni?
En mielestäni ole mikään materialisti enkä missään nimessä tarkoita sitä, että jokaisesta lahjasta pitäisi tulla jossain vaiheessa vastalahja tai että lahjoja pitäisi olla aina viemässä toisille. Mutta todellakin: olisi kiva saada itsekin yllättyä vähän useammin tai esimerkiksi viime vuotta ajatellen edes kerran.
Onko teillä muilla millaisia kokemuksia ja tuntemuksia lahjojen antamisesta ja saamisesta? Merkitseekö vastavuoroisuus teille mitään?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
On ihmisiä, jotka ajattelee aina vaan itseään. Ja on niitä, jotka ajattelee aina myös muita.
Kokemukseni mukaan nää harvoin on balanssissa. Itsellä se automaattinen huomiointi ja toisen ilahduttaminen tulee ihan verenperintönä. On ollut hämmentävää aikuisena huomata, että harva ihminen toimii samalla tavalla.
Nyt melkein nelikymppisenä ostan lahjan mieluummin itselleni, ainakin tiedän että sitä arvostetaan.