Ihan vaan PAKKO sanoa..

Mulla on kaksi lasta, nousujohteinen ura, ihana mies ja velaton omakotitalo pääkaupunkiseudulla. Olen 31-vuotias.



Jos olisin jättäytynyt kotiin kun lapseni syntyivät moneksi vuodeksi kökkimään, olen varma että ettei elämäntilanteeni olisi yhtä hyvä kuin nyt. En olisi päässyt edistymään urallani, vaan olisin luultavasti jämähtänyt samaan työhön vuosiksi ja tekisin samaa tylsää duunia vieläkin. Olen onnellinen etten kuunnellut muiden äitien painostusta siitä että olen epäkelpo ja itsekäs jos en hoida lapsiani vähintään kolmea vuotta kotona.



Ihan vaan teille kotiäidit, jotka ruikutatte ja valitatte elämäänne, että ihan on oma valinta ja myös toisin VOISI valita.



Ja ei, lapseni eivät ole traumatisoituneet siitä että ovat olleet hoidossa 1-v lähtien. Ihan iloisia nuoria miehiä molemmat jannut, jotka varmaan ovat tyytyväisiä että kotona on kaksi onnellista, elämäänsä tyytyväista vanhempaa, sen sijaan että kotona notkuisi kiukkuinen ja väsynyt kotiäiti joka ei osaisi muuta kuin valittaa kovaa kohtaloaan.