Aivoverenvuoto ja puhekyvyn menetys

Hyvin yksilöllistä on se, kuinka nopeasti ja kuinka täydellisesti läheisesi toipuu, mutta todella hyvä merkki on se että hän pystyy johdonmukaisesti elehtimään ja saamaan itsensä ymmärretyksi. Puhettakin kannattaa alkaa myöhemmin rohkaista, alkuun se voi olla ihan siansaksaa tai suusta ei tule yhtään mitään, pinnistely, paine ja väkisin yrittäminen pahentavat asiaa. Saatte varmasti puheterapeutilta ohjeita tähän ja läheistäsi tullaan kuntouttamaan monella eri tavalla oirekuvasta riippuen.

Tutut fraasit ja sanonnat voi palautua helpommin, tai laulut. Kannattaa kuunnella musiikkia ja radiota, näitä voi jo varhaisessa vaiheessa laittaa taustalle, ei kuitenkaan jatkuvasti pauhaamaan. Myöhemmin voi katsoa TV:tä (kun yleisvointi sallii). 

Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, vaikuttaako läheisen ajattelukyky tai persoonallisuus muuttuneen. Esimerkiksi onko äkkipikaisempi, onko suunnitelmallinen toiminta vaikeaa, löytääkö esineet ja muistaako asiat normaalisti jne. 

Aivotapahtumissa (infarktit, vuodot) yleinen oire on se että sairastunut ei tiedosta tai tunnista omia oireitaan. Ainoastaan liikuntakykyyn tai puheeseen, ulkonäköön tulleet muutokset saatetaan huomata ja kognitiiviset oireet jäävät helposti pimentoon. 

Alussa kuitenkin painopiste on fyysisessä toipumisessa ja perustoimintojen haltuun ottamisessa. Kuntoutuminen voi viedä pitkään.

Voimia!

https://www.terveyskyla.fi/aivotalo/aivosairaudet/aivoverenkiertohairiot

https://www.muistipuisto.fi/tietoa/treeneja-aivoille/