Lue keskustelun säännöt.
Työttömyyden myötä elämä on parantunut.
01.01.2026 |
Raha ei enää ole elämän keskipiste, vaikka siitä pulaa onkin. Tilalle on noussut itse tekeminen ja sen oppiminen. Tänään kun tein puuhellalla lämmittäessä ruokaa siinä samalla, niin tunsin olevani ihan onnellinen. Perunaa, porkkanaa ja sipulia muhennettuna kinkun liemeen ja nokare homejuustoa sekaan. Iisi ruoka, eikä maksanut juuri mitään. Tiskivesikin lämpeni samalla ilman sähköä eikä tarvinnut käyttää tiskikonetta.
Kommentit (10)
Teen töitä pimeesti välillä että saan rahaa säästöön. Tai viime vuonna tein noin 200 päivää pimeesti ja tienasin joku 15000 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kuulla että noin voi olla, itsellä yt:t ja työttömyys napsahti.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kuulla että noin voi olla, itsellä yt:t ja työttömyys napsahti.
Näinhän se yleensä on, mutta se jolla onni on, onnen kätkeköön.
ensin työttömänä irtisanomisrahalla, sitten kassan rahalla nyt on menossa perintö rahoiksi. elämä on kyllä ihanaa!
voin keskittyä lasten tukemiseen, maalaukseen ja kirjoittamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iloa tuotti vaihtaa itse jarrulevyt ja -palat autoon.
NIn on. Itse tehden säästää ja kehittää itseään. Jo pelkkä auton juolyo hiukan isompine vikoineen on sulle helposti 2- Tonnin säästö. ja miten mielenkiintoista ja vapaata on tehdä hommia. Kukaan ei väijy selän takana ja määräile. Ja palkka ihan kunnollinen. Ei tartte kuin pari kolme päivää käyttää huoltoon/korjailuun, niin tonneja peränjälkeen on kasassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomenna keitän kanalientä pakastamistani luista nyt kun pakkasia riittää. Samalla voisi paistaa vaikka räiskäleitä ja tortillalettuja. Tulisi kotivaraan kiertoa siinäkin.
Aika menee kuin siivillä. Aloin lukemaan vuosien ja taas vuosien jälkeen. Villasukat jalkaan ja sohvalle lukemaan heti aamiaisen jälkeen. Aina ei huvita edes kauppaan lähteä, kun kirja vie mukanaan.
Sama. 2 vuotta kestänyt työttömyysjakso oli elämän onnellisinta aikaa. Sitä vapaudentunnetta ja itsensä jatkuvaa kehittämistä ilman minkäänlaista stressiä jää todellakin kaipaamaan!