Lue keskustelun säännöt.
Mitä kadutte toiminnassanne kun kuppi on kipannut yli.
22.10.2011 |
mä just keräsin lastenhuoneen lattialta jätesäkillisen leluja ja vein terassille oottamaan "roskikseen viemistä". Säestin tätä karmeella huutokarjuntarähjäyksellä ja sen jälkeen kieltäydyin puhumasta kenellekään mitään. Lapsille huikkasin "tyhmää yötä" kun menivät nukkumaan (mies meni viemään). siis vetäsin ite ihan 3v. tasolle oikein kunnon setin. Kontrasti mun normi olemukseen on huikea. Saatan kyllä selittää ja perustella napakasti, mutta pitkä pinna on on aina päällä, mut nyt oli kertyny painetta ja poksahti ihan kybällä.
tiedän et jo 2 tunnin päästä kadun ja on syyllinen olo ja hävettää ja tekis mieli mennä pyytämään lapsilta anteeks, mutta sit ne jo nukkuu ja mä tietty valvon koko yön. Silti en voi mennä nyt, koska vielä v*tuttaa niin paljon.
Syynä siis uhmiksen uhmiskäytös joka on ihan megaluokkaa ajoittain ja isosisarus provosoi kuin työkseen ja musta tuntuu et mieskin keskittyy riidan lietsontaan kaikkien kanssa ja mun pitäs ottaa vastuu kaikkien hyvästä mielestä. Varmaan enimmältään niin yleensä teenkin ja nyt sit kippas kupin.
Et semmottii, lapsellista, mutta inhimillistä ja kohta hävettää, nyt vielä savu nousee korvista.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä ainakin kadun, koska tajuanhan itsekin ettei se johda mihinkään, ja että se oikeastaan on todella noloa ja itseä hävettää jälkikäteen. Toinen, mitä kadun, on se etten lopeta moittimista heti kun lapsella on paha mieli, vaan jatkan vaan. Jos olisin reilumpi, lopettaisin heti. Meillä isompi lapsi siis vaan nauraa, ja mua raivostuttaa, vaikka näen naurusta aina, että itku on lähellä. Voisin lopettaa aina siihen, ja kumpikin tietäisi, että läksy on mennyt perille, mut ei.
Minäkin olen normaalisti tosi pitkäpinnainen, ja jaksan uhmailuakin hyvin. En ole arvaamaton enkä väkivaltainen, mut joskus menee kuppi totaalisen yli, jos lapsi saattaa vaaraan itsensä tai muita, vaikka ei sitä tarkoitakaan.
Mut mua yllättäen auttaa se, että saan käydä kuntoilemassa 2-3 kertaa viikossa. Usein mun pahantuulisuus kerääntyy pitkin päivää jos toinen tai molemmat lapsista on hankalia, ja sitten ilta on riskialtista aikaa. En kestä yhtään kiukuttelua hampaiden pesusta tai temppuilua nukkumaan mennessä, jos olen jo koko päivän venynyt. Kun saan käydä tunnin verran hakkaamassa säkkiä tai jumppaamassa niin että hiki roiskuu, olen taas kotiin tultua paljon paremmalla päällä, ja fyysisesti niin väsynyt etten jaksa ärsyynytä.