Mitä ajatella deiteistä?
Tässä elämänvarrella oppinut huomaamaan, että jos jokin vaikuttaa liian hyvältä ollakseen tottakaan, niin saattaa siinä olla perääkin. Tai sitten vain mun itsetunto on tosi heikko.
Olin just viime viikolla lyömässä hanskat tiskiin nettideitissä, kun ei tuntunut löytyvän mitään mielenkiintoista. Tämä mies sitten lähestyi ja ilahduin kovasti miltä näytti ja miten kirjoitti.
Tavattiin ulkoilun merkeissä. Jännitti kovasti itseäni hänet vihdoin nähdä. Vaikutti totiselta ja mietin heti, että oli pettynyt näkemäänsä tms. Juteltiin kuitenkin ja oli mukavaa meillä mielestäni. Olisi saattanut mut asuinalueelleni autollaan, mutta kieltäydyin sillä halusin jäädä vielä asioille ja tapaamistamme itsekseni analysoimaan.
En odottanut enää kuulevani hänestä, mutta illalla kysyi mitä mieltä olin tapaamisestamme ja sanoi haluavansa mielellään tavata uudestaan. Olin toki ilahtunut. Ja joka päivä aloittaa kyselemällä kuulumisia.
Häiritseekö mua tässä nyt mikä eniten, en tiedä. Olen tavannut vain miehiä, joista on ollut jotain tietoa saatavilla netistä ja on tullut luottavainen olo. Mulla on ollut erittäin huonoja suhteita takana, joten olen varovainen.
Mutta tästä miehestä ei ole löytynyt mitään. Hän kyllä on hyvin rauhallinen ja järkevä, että ei välttämättä voisi vähempää kiinnostaa olla someissa ym.
Minustakaan ei löydy mitään netistä. Mutta mikä ihme mua jarruttaa tässä nyt. Antaako mennä vain vai luottaako intuitioon, että jarruttele vaan?
Miksetpä tutustuisi vähän lisää? Tuollainen jarruttelu kun ei useinkaan ole mikään vaisto joka varoittaa oikeasta vaarasta, vaan lähinnä omia pelkoja, joiden ei kannata antaa rajoittaa elämää. Tapailemalla lisäähän sen näet, miltä alkaa tuntumaan.
Somessa tosiaan kaikki ei ole. Itsestänikin löytää sieltä lähinnä jotain opiskelujen aikaisia juttuja 20 vuoden takaa, ei mitään muuta.