Vanhempani eroavat nyt kuusikymppisinä

Mulla lähipiirissä kaksi vanhaa paria (40-luvulla syntyneitä kaikki), joilla molemmilla riitainen avioliitto. Toinen pari erosi noin 60-vuotiaina toinen pari jatkoi.



Omat vanhempani ovat koko liittonsa ajan olleet kiikunkaakun eron partaalla. Riitaisa avioliitto ja muistan itse toivoneeni jo ala-asteikäisenä heidän eroa, jota ei sitten tullut. Nyt vanhoina (60 ++) riitelevät hirveästi, joka on todella kuluttavaa katseltavaa ja ennekaikkea kuluttavaa heille itselleen. Mielenterveysongelmia ei ole eivätkä alkoholia käytä. Eli tilanne on todella raastava ja esim. lapsenlapset vaistoaa tilanteen eivätkä halua vierailla mummolassa ja kysyvät avoimesti miksi ukki ja mummo on niin vihaisia aina?



Toinen vanhempieni läheinen tuttavapariskunta erosi noin 60-vuotiaina kun mies (joka erittäin hyvässä ja rahakkaassa asemassa) löysi töpaikaltaan nuoremman naisen. Vaimonsa oli huomattavasti alemmin koulutettu ja tehnyt osaaikaisena töitä, ei siis todellakaan mitään uraa. Ja perheessä oli se asetelma, että mies saattoi tuhahdella vaimolleen vieraiden läsnäollessa ja osoittaa että piti vaimoaan typeränä etc. Noh, vaimo eron jälkeen masentui, mutta lastensa tukemana pääsi eron yli (en muista kuinka kauan siinä meni- 1-2 vuotta kai). Jäi eläkkeelle ja muutti isompaan kaupunkiin ja rupesi harrastamaan kaikenlaista kivaa. Hän on todella upeasti selviytynyt ja tavannut jopa uuden 'ystävän' joka häntä arvostaa (näkee ihan päältä).



Mun mielestä erota voi missä iässä tahansa, jos siltä tuntuu. Kyllä ihmiset selviää missä iässä vaan, jos vain psyykistä kanttia on. Sitäpaitsi, 60-vuotias on nykyään vielä aika nuori!

että äitini on sairastanut jo vuosia masennusta ja pelkään hänen romahtavan. Ja tiedän hänen olevan aika yksinäinen, joten mietin miten se tästä kehittyy..ja raha-asiat, en tiedä mihin äidilläni on varaa muuttaa ja paljonko hän joutuu karsimaan elintasostaan. Huolestuttaa kovasti, vaikka ero voi toki olla hyväkin asia.



Olisiko muita kokemuksia?



ap

ei kannata uhrautua hoitamaan lapsenlapsiaan pelkästään. Vaan naisen pitää itsenäistyä ja hommata omia kavereita ja hoitaa parisuhdettaan.



Mutta minkäs teet kun lapset ja miniät kitisee, että mummot on niin itsekkäitä kun ne vain matkustaa papan kanssa ja kulkee kavereidensa kanssa elokuvissa ja teattereissa. Herranen aika, mummot saattaa jopa harrastaa seksiä. Niidenhän pitäisi vain hoitaa lapsenlapsia ja olla tyytyväisiä siihen ja sitten lapsenlapset palkitsee sillä, että käyvät katsomassa vanhainkodissa.



Naiset, eläkää itselleenne ja antakaa omien lasten hoitaa omat lapsensa. Hommatkaa kavereita ja hoitakaa parisuhdettanne. Ja jos tulee ero tai jäätte leskeksi, ette jää ainakaan yksin kun olette pitäneet kaverisuhteistanne huolen.

miksi olet niin varma, ettei äitisi pärjää yhtä hyvin tai permminkin ihan itse? Ei asumiseen ja rahaan liittyvät asiat tai muuttaminen mitään rakettitiedettä ole. Äitisi on normaali ihminen, joka selviää niistä ihan hienosti. Ehkä sä voit vähän alkuun neuvoa, mutta turhaan sitä ahdistelet.



Ja jos kerran avioliitto on ollut huono jo parikymmentä vuotta, niin ehä äitisi masennus alkaakin parantua, kun hän pääsee siitä eroon.

Jos äitisi on jo vuosia kamppaillut depression kanssa ei avioero hänelle varmaan hyvää tee. Toki voihan se olla niin, että vaikea avioliittokin aiheuttaa masennusta. Kannataisi varmaan hakea ajoissa apua esim hyvältä terapeutilta. Esimerkkitapauksessani vaimolle jäi jonkinverran rahaa, hän päätti muuttaa kuitenkin vuokralle keskustaan ja viihtyy asunnossa ja alueella erittäin hyvin.

ei kannata uhrautua hoitamaan lapsenlapsiaan pelkästään. Vaan naisen pitää itsenäistyä ja hommata omia kavereita ja hoitaa parisuhdettaan.

Mutta minkäs teet kun lapset ja miniät kitisee, että mummot on niin itsekkäitä kun ne vain matkustaa papan kanssa ja kulkee kavereidensa kanssa elokuvissa ja teattereissa. Herranen aika, mummot saattaa jopa harrastaa seksiä. Niidenhän pitäisi vain hoitaa lapsenlapsia ja olla tyytyväisiä siihen ja sitten lapsenlapset palkitsee sillä, että käyvät katsomassa vanhainkodissa.

Naiset, eläkää itselleenne ja antakaa omien lasten hoitaa omat lapsensa. Hommatkaa kavereita ja hoitakaa parisuhdettanne. Ja jos tulee ero tai jäätte leskeksi, ette jää ainakaan yksin kun olette pitäneet kaverisuhteistanne huolen.

Toivon kyllä sydämestäni, että äitini pärjää ja että hän pääsee yli ja eteenpäin tästä kaikesta. Olisi ollut hyvä, jos ero olisi tapahtunut hieman vähemmän yllättäin (tuli äidilleni ns. puun takaa, isäni oli järjestänyt kaiken salassa) ja jos siihen olisi ollut enemmän aikaa totutella ja miettiä miten elämänsä järjestää.



ap

Sen verran vain, että kyllähän erotilanteessa omaisuus menee puoliksi, että se sinun äitisi ihan tyhjän päälle jää. Jos isäsi jää yhteiseen asuntoon, joutuu hän kuitenkin ostamaan äitisi osuuden siitä. Lisäksi tulee tietenkin kaikki muukin omaisuus.

Sen verran vain, että kyllähän erotilanteessa omaisuus menee puoliksi, että se sinun äitisi ihan tyhjän päälle jää. Jos isäsi jää yhteiseen asuntoon, joutuu hän kuitenkin ostamaan äitisi osuuden siitä. Lisäksi tulee tietenkin kaikki muukin omaisuus.

Jos teitä lapsia on ollut useita ja äitisi on hoitanut teidät kotona, niin äitisi voisi myös yrittää hakea elatusapua (en ole varma, onko tämä virallinen termi) isältäsi sillä perusteella, että hän käyttänyt vuotensa lasten ja kodin hoitoon. Jos äidillesi myönnetään elatusapu, on hän myös oikeutettu perhe-eläkkeeseen, jos isäsi kuolee.

aikaa myöten.