Pitääkö ihmisen saada olla joskus yksin?
Siis onko se jokin perustarve, johon pitäisi olla jokaisella oikeus, vai jotain naistenlehtien höpöjuttuja?
Mietin vaan, kun itse en ole koskaan yksin. En ole viettänyt mitään aikaa yksin ainakaan 15 vuoteen. Pitäisikö sitä jo alkaa järjestää? Tunnen itseni tosi usein tosi uupuneeksi.
Kommentit (11)
erittäin tervetullutta että voi tehdä tai olla tekemättä mitään ihan oman mielen mukaan. Suosittelen.
Minulle se on ihan ehdoton juttu,mahdollisimman usein haluaisin olla ihan yksin.
Minulla on taipumusta muiden passaamiseen ja sellaiseen joten aika äkkiä sitä ns.kadottaa itsensä jos ei koskaan ole vain omien tuntemustensa kanssa.
joskus saada olla yksin, edes muutama tunti.
Joskus olisi ihanaa olla vaikka pari päivää yksin kotona, mutta sitä ei ole viimeiseen viiteen vuoteen tapahtunut.
siis missä muu perhe silloin on? ap
myös viikonloppuisin.
Ja lapsukaiset menevät jompaankumpaan mummolaan
Mutta on pitänyt aina. Jo lapsena kaipasin omaa rauhaa ja aikaa. Sulkeuduin omaan huoneeseen karkuun pikkuveljiltä.
Noin 13-vuotiaana ja siitä eteenpäin, aloin viettämään joskus viikonloppuja yksin mökillä.
Kirjoittelin, katoin tv:tä, lenkkeilin ja kävin uimassa. Ihania aikoja.=)
Vieläkin tarvin omaa aikaa. Onneksi mieheni on samanlainen ja ymmärtää että joskus pitää päästä omaan rauhaan.
Mutta ei kaikilla ole tätä tarvetta. Tunnen monta ihmistä jolle viikonloppu yksin mökillä olisi kidutusta.
Ja anoppini on hirveän seurallinen. Yritti aina ennen tulla meille yöksi jos mies lähti vaikka kalaan kaverinsa kanssa. Ettei minun tarvitse olla yksin. Kesti monta vuotta ennen kuin oikeasti tajusi että nautin niistä hetkistä kun saan olla yksin.
nautin yksinolosta. Ihanaa olla yksin omien ajatusten kans.
kanssa saada olla täysin yksin välillä. Nyt onnistuu kun lapsi on jokatoinen vkl isällään. Tosin vaihtaisin yksinoloni heti ydinperheeseen jos ois mahollista :/
Mä kaipaan kyllä joka päivä yksinoloa.
Tänään se tapahtui niin, että mies kävi lasten kanssa tekemässä ruokaostokset ja minä siivoilin.
Tarve olla yksin on niin vahva, että olen viime viikot nauttinut olostani, kun mies on ollut iltavuorossa ja olen saanut olla oman työpäiväni jälkeen monta tuntia itsekseni. Luen forumeita ja blogeja, katson telkkaria, teen käsitöitä, otan torkut, mitä milloinkin. Lapsia ei ole ja yksi syy siihen ettei tulekaan on juuri se, että sitten en saisi olla moneen vuoteen yksin rauhassa.
ihan sen takia että saa olla rauhassa omien ajatustensa kanssa ja tehdä jotain omaan tahtiin.
Ei sen mitään hirveän ihmeellistä tartte olla: juoksulenkki, saunominen/kylpeminen yksin tms.