Olen varsin sanaton :´( lukenut syöpävuodatus-blogia jossa

Voimia kaikille, joita tuo sairaus jollaintavalla koskettaa.

Sitä mieltä olen ja pelkään sitä enemmän kuin mitään muuta sairautta.



Nyt veti kyllä sen verran "jalat alta" tuo asioiden saama käänne, että tuntuu jotnekin tämä palstalla oleminenkin aivan typerältä..

Jotenkin oli itselläni viimeiset pari viikkoa sellainen "tunne" että kauaa ei enää mene kun luin niitä vaimon tekstejä ja mieleen ryöpsähteli samat kokemukset äidin vierellä olleena, se miten äitikin ikäänkuin haihtui pois, pikkuhiljaa ja kovista kivuista ja tukista kärsien morfiinipumpusta huolimatta.

Oli tajuissaan on/off-tyyliin, ruoka ei maistunut, muisti ei pelannut jne.

Äiti kuoli 47v iässä.



Nyt ei huvita palstailla, kaikki myötätuntoni ja halaukset kys perheelle!!



ap

Tuttu nelikymppinen mies kuoli haimasyöpään, joka oli löydetty kuukautta aiemmin. Sitä ennen oli hyväkuntoinen urheilija, ei mitään perussairauksia. Vaimo ja lapset jäivät häneltäkin.



Kyllähän tuo pistää miettimään... oma mies on jo yli 40 v. ja diabeetikko, lisäksi elämäntavoiltaan ei mikään terveysintoilija. On ihan mahdollista että hän ei näe esim. lasten lakkiaisia... tai sitten elääkin pitkään. Ei voi tietää.

Meidän suvussa on useampikin ihminen kuollut syöpään (mukaan lukien isäni, 2 setääni + mammani).

Viime keväänä yksi kaveri sairastui haimasyöpään. Tai oikeammin, hänellä oli kasvain haiman PÄÄLLÄ, EI haimassa. Ja kasvain löydettiin ajoissa (onnenkantamoisten kautta) ja nyt tuo on toipunut.

vielä vähän aikaa sitten kävivät sukujuhlissa tms. ja asioiden piti olla aika stabiilissa vaiheessa, joskaa toivoa ei enää ollut.

Ei syöpä nykyään todellakaan ole mikään kuolemantuomio.

Tunnen hyvin monta ihmistä jolla on ollut syöpä mutta ovat parantuneet hoidoilla.



Esim. kuinka moni nainen Suomessa kuolee kohdunkaulansyöpään jos käy säännöllisesti papassa?



Ja kurkkusyöpä on kyllä vähän sellainen tupakoitsijoiden ja alkoholin suurkuluttajien sairaus...

Ei syöpä nykyään todellakaan ole mikään kuolemantuomio. Tunnen hyvin monta ihmistä jolla on ollut syöpä mutta ovat parantuneet hoidoilla. Esim. kuinka moni nainen Suomessa kuolee kohdunkaulansyöpään jos käy säännöllisesti papassa? Ja kurkkusyöpä on kyllä vähän sellainen tupakoitsijoiden ja alkoholin suurkuluttajien sairaus...

Vaikka eivät tupakoi, käytä alkoholia jne.

Papa muuten ei estä kohdunkaulan syöpää eli ei siitä hoidon kannalta ole muuta iloa, kuin että syöpä löytyy.

Todella surullinen tapaus, voimia perheelle!



Onko tuolla lukenut, että oliko tällä miehellä refluksitautia (mikä voi aiheuttaa ruokatorvensyöpää). Itsellä on tosi paha refluksitauti..

kirkkaitakin nautitnut kuulema hyvin harvoin.

Ei syöpä nykyään todellakaan ole mikään kuolemantuomio.

Tunnen hyvin monta ihmistä jolla on ollut syöpä mutta ovat parantuneet hoidoilla.

Esim. kuinka moni nainen Suomessa kuolee kohdunkaulansyöpään jos käy säännöllisesti papassa?

Ja kurkkusyöpä on kyllä vähän sellainen tupakoitsijoiden ja alkoholin suurkuluttajien sairaus...

Oli kyllä tupakoinut nuorena, kukapa sitä ei tupakoinut 60-luvulla? Mutta lopetti tupakoinnin joskus 70-luvun lopulla.

Sairasti kaksi kertaa syövän. Ekan kerran syöpä löydettiin sattuman kautta (setäni oli just kuollut ja isäni älysi mennä lääkäriin oireiden takia). Toisen kerran syöpä uusiutui.

Monia on kyllä selviytynyt syövästä (meillä miehillä yleisin syöpä on eturauhassyöpä ja naisilla rintasyöpä + paksusuolensyöpä).

Eli syöpä on sukurasite..

T: kutonen muistaakseni

minäkin luin blogia alusta alkaen ja järkytyin kun tänään luin että mies on kuollut.:( kaikki kävi kamalan äkkiä! paha olo ja kyyneleet valuu poskille. pitäisi olla kiitollisempi kaikesta, tämä av:kin on niin pinnallinen paikka kuin olla ja osaa.