vastikään eronneet - palaisitko exäsi kanssa yhteen

mutta en tiedä, uskaltaisinko palatakaa

olla hänen kanssaan enää ikinä? Miten te oikein teette noita eropäätöksiänne? Meillä se kesti kauan, rakkaus oli kuollut jo aikapäiviä sitten ja elämänarvot olivat pikkuhiljaa eriytyneet pahasti

Vastaan siis en halua palata.

Vastaan siis en halua palata.

Voisin palatakin yhteen mikäli mies osoittaisi olevansa ihmisenä kypsynyt ja haluaisi oikeasti ottaa vastuuta perheestään yms.



Mutta en usko että on. Tai että edes haluaisi olla. Koska näkee vain omalta kannaltaan asiat edelleenkin.

Ekalla kerralla palasimme yhteen hetkeksi. Totesin ettei mikään ollut muuttunut. Toisella kerralla tiesin, että jos juttu ei toimi, se ei toimi. Turha yrittää väkisin. Mikä on kerran nähty, ei muutu uudeksi.



Ero on tuntunut joka kerta raskaalta päätökseltä tehdä ja "suorittaa".

vain mies halus erota

Tiedän, että olisin tehnyt kaikkeni avioliittomme parantamiseksi silloin.



Nyt olen etääntynyt miehestä ja näen miehen selvästi. Näen, kuinka vastuuton hän on. Näen hänen manipulointinsa. Läheltä en sitä nähnyt, vaan yritin sopeutua olemaan hyvä vaimo.



Lisäksi olen huomannut olevani nykyään onnellisempi kuin ennen.



Eli vastaus on ei, en palaisi enää yhteen, vaikka silloin kriisissä olisin vaikka päälläni seissyt. Mies ei suostunut silloin terapiaan - onneksi.

...minulla sama juttu. Rakastin miestäni kovasti ja jätetyksi tuleminen oli kova paikka. Nyt olen kuitenkin surrut 1,5 vuotta ja huomannut, etten voinut suhteessa hyvin ja mies käytti minua hyväkseen. Silloin en sitä nähnyt, nyt huomaan, enkä palaisi takaisin. Merkkejä alkaa olla ilmassa, että hän haluaisi minut takaisin, mutta ei koskaan enää...

vaikka paremmankaan kanssa homma ei ois toiminut.

Ajattelin kyllä lastakin, mutta eihän lapsen takia liittoa ylläpidetä.

Ex-vaimoni oli erittäin häikäilemätön psykologinen sadisti, ja olen nyt seurustellut ihmisen kanssa, joka on osoittanut, että hyviäkin ihmisiä on.



En koskaan palaisi exäni kanssa yhteen manipuloitavaksi.