Isän rooli ekalla kolmanneksella...
kuulostaa, että pikku isukin pitää lähteä etsimään suolakurkkuja tai jäätelöä keskellä yötä ABC:ltä, jos tulevan pikkuäidin sattuu sellaisia haluamaan. Normaalia elämään se raskaus on, tosin pahoinvointi rajoittaa. Ja mitähän ne miehet sieltä neuvolasta oikeasti irti saa... eipä juuri mitään!
Kommentit (3)
Oli oikeasti merkityksellistä, että joku jaksoi kotona laittaa ruokaa ja leikkiä esikoisen kanssa. En sano, ettenkö olisi ilman miestä pärjännyt, mutta kyllä hänellä ihan oikea rooli oli. Eikä sitä suolakurkkupurkkiakaan saa vähätellä, vähättely taitaa kuulua niiden ihmisten tapaan, jotka itse ovat jääneet siitä kurkkupurkista paitsi. Osaan arvostaa sitä, että mieheni on ollut tukenani ja jakamassa (eriarvoisesti) työmäärää raskausaikanani - myös alkuraskaudessa.
- huolehtia kodista, esim. siivouksesta ja ruoanlaitosta, jos äiti on väsynyt / pahoinvoiva
- voi osallistua neuvolakäynteihin, ultriin ja seuloihin olemalla äidin tukena
- mies pääsee heti alusta alkaen kasvamaan isyyteen ja vanhemmuuteen ottamalla vastuuta asioista
Samaa mietin kun lueskelin tota toista ketjua.. =D
Tottakai se on ihanaa, jos mies on läsnä. Jolle jutella ja jakaa sitä juttua.
Mutta kyllä mä ainakin pärjäisin ilman miestä, kuhan olisi joku jolle jutella tunteistaan.