Pahanmielen purkaus
Olen sairastanut masennusta lähes läpi elämäni. Oli koulukiusaamista, seksuaalista hyväksikäyttöä sukulaisen taholta, äidin alkoholismia. Oli väkivaltainen puoliso. Olin mielisairaalassa useampaan kertaan. Yhteiskuntakelpoista ihmistä minusta ei tullut koskaan, ei työtä tekevää hyödyllistä ihmistä.
Olen ollut pysyvällä eläkkeellä masennuksen takia jo 5 vuotta. En tiedä olenko edelleen masentunut vaiko vain uupunut. Voimat on loppu, olen kovin väsynyt, en jaksa tehdä mitään. Kuitenkaan en tahdo kuolla, kuten masentuneena yleensä olen tahtonut, nyt haluaisin vain nukkua. Mikään ei tunnu miltään, mikään ei huvita tai tuota iloa.
Minulla on läheisiä, omat lapset, jotka ovat elämäni tärkein asia, heidän takiaan minun täytyy olla olemassa. Siskoni, veljeni ja heidän perheensä. Vanhempani kuolivat molemmat viime talvena, dementoitunut äitini lähti isäni mukaan vain kuukausi sen jälkeen, kun isäni kuoli syöpään. Olin käytännössä isäni omaishoitaja vuoden ajan, asuttiin vierekkäisissä taloissa. Olin isäni kuolinvuoteen ääressä kolme vuorokautta ja pidin häntä kädestä kiinni lähdön hetkellä. Äitini vierellä olin myös lähes vuorokauden ennen lähtöä ja pidin kädestä, kun hän henkäisi viimeisen henkäyksen. Heidän lähtönsä jätti ison jäljen sydämeeni, tyhjyyden.
Minulla on ystäviä, mutta koen olevani yksinäinen. Ystävät asuvat kaukana, heillä on omat elämänsä haasteineen, enkä halua olla heille taakaksi. Olen molempia ystäviä nähnyt kuitenkin vuosittain, heidän näkeminen on toisaalta ihanaa ja koen olevani kuin ennen, osa porukkaa ja iloinen. Tapaamisten jälkeen olen kuitenkin entistä uupuneempi, aivan poikki. Muistot menneistä ei jätä rauhaan ja kumpuavat mieleeni iltaisin. On helpompaa olla yksin, kuin kohdata kaikki muistot entisestä.
En tiedä mitä tällä tekstillä haluan, ehkä vain purkaa pahaa mieltäni.
Kommentit (11)
Mulla samankaltainen jopa pahempi elämä kuin sulla ap. En ole antanut sen vaikuttaa elämääni mitenkään. Eteenpäin vaan.
Voimia. Moni samankaltaisessa olotilassa.
Pian kyllä asiat muuttuu.
Tätä olen monesti miettinyt... On pahempiakin kohtaloita ja silti he kestävät sen paremmin. Selviävät. Miksi minä lamaannun ja väsähdän?
Lapset, kyllä olenkin onnekas pirulainen saatuani heidät.
Pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni, eikä aina musertua.
-Ap
Lapset ei ole mikään elämän lääke.
Se on tuo voimat loppu, väsyneisyys ja uupumus, mikä minua ainakin välillä masentaa sietämättömästi. Haluaisin tehdä asioita, mutta kun voimia ei ole tai ne loppuvat kesken. En myöskään saa nukutuksi. Kaikki mahdolliset lääkkeet ja lääkkeettömät konstit kokeiltu. Nyt yritän mennä eteenpäin lääkkeettömästi hyvillä elämäntavoilla.
Eilen illalla ollessani aivan loppu ja itkuinen iltarukouksessani toivoin, että saisin nyt tämän yhden yön nukutuksi tai kuolisin pois. Kumma kyllä nukuin kuusi tuntia, pari kertaa heräilin, mutta nukahdin uudelleen. Ihmeitäkin siis tapahtuu.
Tsemppiä ja voimia. Sinä elät, älä anna periksi. Ole armollinen itsellesi, lapsesi ovat tärkeitä ja sinä myös. Ei kaikkea mitata jonain muurahaisen taksvärkki päiväsuorituksina. Voi osallistua omalla panoksellasi juuri kuten haluat.
Kiitos! Hyvä muistutus, armollisuus on ehkä se mitä tarvitsen itseltäni. Ehkä muiltakin, mutta myös itseltäni.
-Ap
Toivotaan tuleville öille vahvistavia ja hyviä unia.
Hae keskusteluapua esim. maksuttomilta keskustelulinjoilta. Onneksi sinulla ei taida olla fyysisiä kipuja?
Päätä tehdä joka päivä edes yksi pieni askare, saat siitä hyvän mielen. Olet arvokas sellaisena kuin olet.
Joitain jatkuvia kipuja on, mutta ne hyväksyn tai tyydyn niihin. Itse olen ne aiheuttanut lihavuudellani.
Hyvä neuvo tuo pieni askare. Pitää palata taas pieniin askeliin, olin täysin unohtanut ne.
Kirjoitukseeni olen saanut jo paljon myötätuntoa ja neuvoja, kiitos niistä.
-Ap
No voi nääs. Vittumaista tuo masis. Tsemppiä täältä päin👍 Elämä on mukavaa ja ainakin parempi vaihtoehto kahdesta. Lapsiakin olet saanut, onnekas pirulainen olet siis sinä myös. Tees lista mukavista asioista ja nappaa joku kiva listalta työn alle. Maalaa vaikka hassu taulu tai jotain semmosta.