Auttakaa ymmärtämään miehen logiikkaa

Ollaan kolmekymppinen pariskunta, yhdessä oltu yli seitsemän vuotta. Vinguin useamman vuoden naimisiinmenon perään ja puhuimme lasten hankkimisesta. Mies ei halunnut suunnitella edes maistraattihäitä ja sanoin etten halua lapsia ilman avioliittoa. Puhuttiin sitten että annetaan olla sekä naimisiinmenon että lastenhankinnan eikä käytetä energiaa asiaan. 

 

Ehkäisyasioiden tullessa ajankohtaiseksi kysyin olisiko mies valmis katkaisemaan piuhat mistä suuttui ja loukkaantui. Sanoin sitten että mietin itse vaihtoehtoa johon ei kommentoinut mitään. Mainitsin myöhemmin että pohdin munasolujen jäädytystä sillä nyt alkaisi olla viimeinen aika miettiä sitä ja en voi tietää, haluaisinko joskus lapsia tulevaisuudessa. Mies veti herneet nenään tästäkin ja en voi ymmärtää miksi. Mies ei halua lapsia vaan keskittyä uraan, harrastuksiin ja matkusteluun. En voi kuitenkaan tietää olemmeko yhdessä joskus tulevaisuudessa joten haluan varautua. Miestä en ole siis isäksi tekemässä. Nyt mies kiukuttelee, vaikka saa elää juuri sellaista elämää kun haluaakin ja meidän parisuhde on juuri sellainen ettei yhdessäoloa määrittele mikään paperi (avioliitto) vaan olemme yhdessä niin kauan kuin molemmat sitä haluaa ja vapaasta tahdosta. Tätä mies tilasi, ja nyt et ei sitten kelpaakaan ilman niskojen nakkelua.