Miten selvitä ikävästä?
Olisiko keinoja lievittää ikävää omia lapsia kohtaan? Ollaan oltu tiivis kolmen jäsenen perhe lasten kanssa, enkä ole koskaan ollut yötä erossa heistä. Nyt on kuitenkin sellainen tilanne, että seuraavana viikonloppuna on lapsuuden ystävän polttariristeily, johon olen lupautunut mukaan ja matka on maksettu. Lupautuessani uskoin vakaasti, että viikonloppu menee ihan hyvin, lapset pääsevät mummolaan, eikä heillä ole mitään hätää. Nyt kuitenkin, mitä lähempänä ollaan tuota viikonloppua, niin minua on alkanut ahdistaa olla lapsista erossa koko aika. Pelkään myös, että koko polttarit menevät takiani pilalle, jos en osaa muuta kuin ikävöidä lapsia. Alan vakaasti harkita, jos peruisin kuitenkin osallistumiseni polttareihin. Mitä te tekisitte?
Kommentit (12)
Vai tämmöinen eroahdistus tällä kertaa.
Sopeutuu ajatukseen, että lapset kasvavat ja luottaa pärjäämiseen.
Mene lääkäriin ja pyydä joku Xanax tms lääkitys mt-ongelmiisi. Toivottavasti lapsilla on joku täyspäinen aikuinen, vaikka se mummo, elämässään. Ole vastuullinen, äläkä pakota lapsiasi kärsimään sinun neurooseistasi. Hanki apua!
Oletko pohtinut, mistä läheisriippuvuutesi johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Sopeutuu ajatukseen, että lapset kasvavat ja luottaa pärjäämiseen.
Kun se olisikin noin helppoa. Lapset on kyllä ihan fiksuja ja pärjäävät kyllä. Itselle tämä varmasti on hankalampaa. ap
Vierailija kirjoitti:
Sopeutuu ajatukseen, että lapset kasvavat ja luottaa pärjäämiseen.
Ap kuulostaa läheisriippuvaiselta ihmiseltä. Huh. Lyhyet erot lapsesta ovat hyväksi vanhemmalle ja lapselle. Jossain vaiheessa myöhemmin lapsi aikuistuu ja lähtee omille teilleen.
Vierailija kirjoitti:
minkä ikäiset lapset?
9v. ja 11v. ap
Toivottavasti aloitus oli vitsi. Jos ei, niin hae apua omaan oloosi. Ei ole normaalia takertua lapsiinsa noin paljon. Aiotko sotkeutua jatkossa (lapset murrosiässä, naimisissa yms) heidän elämäänsä. Sinusta on tulossa kauhujen anoppi. Aseta rajat omalle käytöksellesi nyt, ennen kuin lapsesi sen tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Oletko pohtinut, mistä läheisriippuvuutesi johtuu?
En ole ajatellut olevani läheisriippuvainen. Haluan vaan, että omilla lapsilla on kaikki aina hyvin. Ovat minulle rakkainta maailmassa ja vaikea kuvitella, että olisin ilman heitä edes yhtä yötä. ap
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti aloitus oli vitsi. Jos ei, niin hae apua omaan oloosi. Ei ole normaalia takertua lapsiinsa noin paljon. Aiotko sotkeutua jatkossa (lapset murrosiässä, naimisissa yms) heidän elämäänsä. Sinusta on tulossa kauhujen anoppi. Aseta rajat omalle käytöksellesi nyt, ennen kuin lapsesi sen tekevät.
Ei kai se mitään tarkertumista ole, jos haluaa olla omien lastensa kanssa, kun nämä ovat pieniä. Lapset saavat kuitenkin olla kavereiden kanssa ja käydä muutenkin paikoissa. Enkä ajatellut mitenkään sotkeutua lasten elämään, vaan olla edelleen heidän äitinsä. ap
Mitä minä just luin?