Lue keskustelun säännöt.
Miksi aina virheellisesti sanotaan, että ei pääkaupunkiseudulla ole omaa murretta. Siellä on vain slangi?
20.08.2025 |
Olen syntyperäinen pääkaupunkiseutulainen jo kolmannessa polvessa. Vanhempani ja isovanhempani ovat Helsingistä ja Espoosta. Vaikka emme puhu arjessa sen kummemmin stadin slangia, kuin tiettyjä sanoja, niin todellakin on oma tapa puhua ja se eroaa muista Suomen murteista. Ei täällä kirjakieltäkään todellakaan puhuta.
Miksi on jotenkin sivuutettu, että täällä muka ei olisi omaa murretta? Onko se jotain vähättelyä tai oletusta, että kaikkihan pk-seudulla asuvat ovat junantuomia?
Kommentit (21)
Hyvä kysymys. Pk-seudun puhetapa riippuu mielestäni vahavasti sosiaaliluokasta. Slangia ei nykyään juuri kukaan nuori puhu, paitsi yksittäisiä sanoja joskus. Kieli elää ja muuttuu. Eniten olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten eri tavalla korkean sosiaaliluokan alueilla puhutaan verrattuna ns. ongelmalähiöihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua on jotenkin aina ärsyttänyt se, että olen jo monen polven helsinkiläinen ja silti virallisesti väitetään, että eihän Helsingissä ole kuin slangi. Ööh, ei pidä paikkaansa. Emme puhu puhekieltä niinkuin turkulaiset tai jyväskyläläiset. Meillä on ihan oma tapa puhua ja se olkoon murre, vaikka sitä ei virallisesti hyväksytäkään.
Vierailija kirjoitti:
Mua on jotenkin aina ärsyttänyt se, että olen jo monen polven helsinkiläinen ja silti virallisesti väitetään, että eihän Helsingissä ole kuin slangi. Ööh, ei pidä paikkaansa. Emme puhu puhekieltä niinkuin turkulaiset tai jyväskyläläiset. Meillä on ihan oma tapa puhua ja se olkoon murre, vaikka sitä ei virallisesti hyväksytäkään.
Ei. Turkulaisilla ja muilla on murre, meillä täällä ei, koska puheemme on lähinnä kirjakieltä. Muut viäntää, me ei.
Turha jänkätä, me ei puhuta murteella, vaikka eri tavalla puhutaankin kuin muualla.
Vierailija kirjoitti:
Mua on jotenkin aina ärsyttänyt se, että olen jo monen polven helsinkiläinen ja silti virallisesti väitetään, että eihän Helsingissä ole kuin slangi. Ööh, ei pidä paikkaansa. Emme puhu puhekieltä niinkuin turkulaiset tai jyväskyläläiset. Meillä on ihan oma tapa puhua ja se olkoon murre, vaikka sitä ei virallisesti hyväksytäkään.
Muuten samaa mieltä, mutta et taida kovin hyvin tuntea Turun seutua? Ihmiset puhuvat siellä kieliopillisesti väärin oman murteensa mukaisesti. Mitä tarkoittaa ettei puhu puhekieltä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua on jotenkin aina ärsyttänyt se, että olen jo monen polven helsinkiläinen ja silti virallisesti väitetään, että eihän Helsingissä ole kuin slangi. Ööh, ei pidä paikkaansa. Emme puhu puhekieltä niinkuin turkulaiset tai jyväskyläläiset. Meillä on ihan oma tapa puhua ja se olkoon murre, vaikka sitä ei virallisesti hyväksytäkään.
Ei. Turkulaisilla ja muilla on murre, meillä täällä ei, koska puheemme on lähinnä kirjakieltä. Muut viäntää, me ei.
Turha jänkätä, me ei puhuta murteella, vaikka eri tavalla puhutaankin kuin muualla.
Helsinkiläisillä on hyvin omaperäinen tapa puhua. On se lähempänä kirjakieltä kuin vaikkapa savo tai oulu, mutta silti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin siellä 20 vuotta. Siellä on sössötys ja lässytys. Slangi kuoli vuonna 1959. Säälittäviä sössöjä kaikki. Onneksi heidät on enimmäkseen korvattu ihmisillä joilla on jotain sanottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei slangi liity pk-seutuun vaan stadiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei slangi liity pk-seutuun vaan stadiin.
ime munaa sössö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Murteet ovat myös kielihistoriallinen termi. Niitä kätyetään tietyn maantieteellisen alueen kielimudosta, joka taas on kehittynyt eri tavoin itämerensuomen eri muodoista. Kun puhutaan nuoremmasta asutuksesta, etenkin sellaisesta, joka on tullut eri puolilta Suomea, puhutaan kaupunkipuhekielistä.
Vierailija kirjoitti:
Murteet ovat myös kielihistoriallinen termi. Niitä kätyetään tietyn maantieteellisen alueen kielimudosta, joka taas on kehittynyt eri tavoin itämerensuomen eri muodoista. Kun puhutaan nuoremmasta asutuksesta, etenkin sellaisesta, joka on tullut eri puolilta Suomea, puhutaan kaupunkipuhekielistä.
Helsinki ja koko pääkaupunkiseutu ovat historiallisesti ruotsinkielistä aluetta, joten mitään vanhaa suomen murretta ei täällä ole. Nykysuomalaista kaupunkipuhekieltä tosiaan, slangisanoilla höystettyinä. Hima, bisse, dösä, duuni, fyrkka jne, vaikka varsinaisia slangin puhujia ei oltaisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Slangni on eri asia kuin murre. Ja mitä slangnia Helsingissä puhutaan, se millä pakinat tehdään ja yleensä käytetään esimerkkinä, sellaista ei oikeasti kukaan nykyisin puhu, nyt on sellaista "mamulausuntaa" en paremminkaan osaa sitä kuvailla, missä sanan alkuosa kuin sylkäistään ulos (arabian kielessä tyypillinen painotus) ja lauserakenteet ja sanojen taivutukset menee kuin yksi vuotiaalla, ihan kamalan kuuloista ja sitä puhuu sekä suomalaistaustaiset, että ulkolaistaustaiset nuoret. sitten on "salkkarisuomea" joka on lähempänä kirjakieltä kuin murteita. Mitään yhtenäistä slangnia ei enää ole jos ikinä on ollutkaan. Slangni on muuttunut paljon ajan saatossa ja vanha slangni käytännössä nykyisin hävinnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan uusimaalaisilla oma laulava nuotti puheessaan. Sitten sanotaan Vantaassa ja Espoolla ihan randomisti. Kai se murteeksi voidaan laskea.
Stadin slangi on sosiolekti, ei murre teknisesti. Käytännössä pidän sitä murteena. Silloin kun Stadin slangi syntyi, yli 50% helsinkiläisistä oli ruotsinkielisiä. Stadin slangi on eräänlainen ratkaisu, että 50% voi jotenkin kommunikoida sen toisen 50% kanssa. 70-luvulla slangia puhuttiin enemmän kuin nykyään, nykyään sitä ei haluta enää puhua koska koulutustaso on noussut jatkuvasti ja slangi kuulostaa työväenluokkaiselta. Koulutetut ihmiset haluavat korostetusti puhua kirjakieltä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Pk-seudun puhetapa riippuu mielestäni vahavasti sosiaaliluokasta. Slangia ei nykyään juuri kukaan nuori puhu, paitsi yksittäisiä sanoja joskus. Kieli elää ja muuttuu. Eniten olen kiinnittänyt huomiota siihen, miten eri tavalla korkean sosiaaliluokan alueilla puhutaan verrattuna ns. ongelmalähiöihin.
Joo, alemmassa sosiaaliluokassa enemmän slangia. Mutta puhutaan sitä ylemmissäkin, vaikka joku edesmennyt Niklas Herlin, joka oli kuitenkin Suomen rikkaimpia. Ja muitakin esimerkkejä on. Ne "ylemmän sosiaaliluokan" ihmiset ovat myös yleensä junantuomia.
Onhan siellä myös Kalifornian valspeakista matkittu murre joka on nykyään paljon yleisempää kuin slangi
Vierailija kirjoitti:
Slangni on eri asia kuin murre. Ja mitä slangnia Helsingissä puhutaan, se millä pakinat tehdään ja yleensä käytetään esimerkkinä, sellaista ei oikeasti kukaan nykyisin puhu, nyt on sellaista "mamulausuntaa" en paremminkaan osaa sitä kuvailla, missä sanan alkuosa kuin sylkäistään ulos (arabian kielessä tyypillinen painotus) ja lauserakenteet ja sanojen taivutukset menee kuin yksi vuotiaalla, ihan kamalan kuuloista ja sitä puhuu sekä suomalaistaustaiset, että ulkolaistaustaiset nuoret. sitten on "salkkarisuomea" joka on lähempänä kirjakieltä kuin murteita. Mitään yhtenäistä slangnia ei enää ole jos ikinä on ollutkaan. Slangni on muuttunut paljon ajan saatossa ja vanha slangni käytännössä nykyisin hävinnyt.
SlaNgni????
Mitähän tuo mahtaa olla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Slangni on eri asia kuin murre. Ja mitä slangnia Helsingissä puhutaan, se millä pakinat tehdään ja yleensä käytetään esimerkkinä, sellaista ei oikeasti kukaan nykyisin puhu, nyt on sellaista "mamulausuntaa" en paremminkaan osaa sitä kuvailla, missä sanan alkuosa kuin sylkäistään ulos (arabian kielessä tyypillinen painotus) ja lauserakenteet ja sanojen taivutukset menee kuin yksi vuotiaalla, ihan kamalan kuuloista ja sitä puhuu sekä suomalaistaustaiset, että ulkolaistaustaiset nuoret. sitten on "salkkarisuomea" joka on lähempänä kirjakieltä kuin murteita. Mitään yhtenäistä slangnia ei enää ole jos ikinä on ollutkaan. Slangni on muuttunut paljon ajan saatossa ja vanha slangni käytännössä nykyisin hävinnyt.
SlaNgni????
Mitähän tuo mahtaa olla?
Anglismi, jälleen näkyy olevan.
Kirjoittaja ajattelee sanaa "slang", ja kääntää sen suoraan sellaisenaan.
nosto