Monen lapsen kotiäidit (varsinkin pitkään olleet)

Keskivertopäivä menee nykyään hieman eri tavoin kuin lasten ollessa pieniä.

Ruhtinaallisesti nukun aamulla pitkään eli yleensä herään kasin jälkeen, kun muu perhe on poistunut.

Joinakin aamuina nautin rauhallisesta aamusta yhden tai kahden koululaisen seurasta, jos menevät myöhempään kouluun.

Siivoan keittiön, petaan ne sängyt, jotka on petaamatta, joskus siis kaikki. Kerään mahdolliset sotkut lastenhuoneista (pyykit, tiskit jne), jos niitä on. Pistän mahdollisesti pyykki-ja tiskikoneen päälle, ehkä mankeloin tai silitän.

Päivän aikana korjaan vaatteita, teen aiemminmainittuja kotihommia, siivoan, teen pihatöitä, näin syksyllä säilön ja kerään esim. marjat ja kasvimaan tuotteet, teen paperitöitä, käyn kauppa-asiat/pankki-virasto-yms, jos niitä on.

Teen ruoan yleensä valmiiksi 17-18 aikaan, riippuu lasten harrastuksista.



Olen nykyisin yksityisyrittäjä eli koitan töitäkin jossain välissä tehdä päivällä ja illallakin lasten mentyä nukkumaan.

Perheessämme erityislapsia, joiden asioiden hoitoon ja avustamiseen menee myös aikaa joka päivä.

Tällainen:

Seitsämältä ylös, aamutoimet. Siivoan keittiön, imuroin, isompi katsoo telkkaria sen aikaa. Kahdeksan ja yhdeksän välillä aletaan lähtemään kerhoon/kylään/puistoon. Sieltä kaupan kautta kotiin, vielä hetki ulkoilua pihalla. Yhdeltä tai kahdelta ollaaan kotona. Touhuan lapsen kanssa jotain askartelu/piirtämishommaa ruuan jälkeen. Jos miehellä on normipäivä, alan valmistella päivällistä kolmen jälkeen, ja tuossa välissä olen netissä tai soittelen kavereiden kanssa, lapsi leikkii. Jos miehellä on pitempi päivä, pakkaan kolmen jälkeen lapset rattaisiin ja lähdetään käyttämään koiraa lenkillä. Takaisin ollaan neljän ja viiden välillä, ja syödään. Kuuden jälkeen aloitellaan iltatoimet, ja isompi lapsi menee nukkumaan seitsämältä. Jompi kumpi käyttää vielä koiran lenkillä, mutta muuten ollaan vaan. Kerran viikossa käyn omassa harrastuksessa illalla, mutta ei mielellämme jätetä toista yksin koko illaksi koska vauva on itkuinen iltaisin.



Minulla siis kaksi lasta, 3 v ja 4kk. Olen ollut kotiäitinä nyt ton 3 vuotta ja olen vielä kaksi vuotta. Tärkein syy kotona oloon oli alkuun esikoisen sairaus, mut huomattiin että koko perhe jaksaa paremmin kun minä olen kotona ja pyöritän kotityöt ja lapsen hoidon. Vauvan kohdalla aion olla kotona ihan siksi, että nyt tajuan kuinka nopeasti aika menee ja kuinka vähän näkisin lapsiani jos olisin töissä. Kotona olo tuntui aluksi vähän rankalta, kaipasin töihin. Nykyään tää menee jo rutiinilla, eikä enää ahdista; nautin kotona olemisesta. Paljon vaikuttaa se, että lapset on nyt tehty ja tiedän että tällainen leppoisa elämä on mennyttä kun lapset kasvaa ja menen töihin.

peruspäivä:

-herätys klo 7.25, aamupalan laitto, lapset hereille

-koululaiset (3kpl) kouluun tavaroineen, siis laitan liikkeelle, en vie

- siivousta ja kaupassa käyntiä ja ulkoilua tai uimassa käynti tai perhekerhossa käynti tai leikkipuistossa käynti tai ostoskeskuksessa käynti.

-lounas mulle ja pienimmälle

-koululaiset tipottan kotiin, välipala, tiskikoneen tyhjäystä, täyttöä, yleistä järjestelyä.

- päivällinen, mies töistä kotiin ja ruuan jälkeen pienen kanssa ulos.

-itsellä emmerdale, neulomista, pyykin viikkausta, isompien laittamista harrastuksiinsa ym

- iltapala, iltapesut, pisut ja pienimmän nukutus. mies lukee ekaluokkalaiselle iltasadun.

-lapset nukkuu, tv:tä, neulomista, pyykkihuoltoa ym. nukkumaan n klo 23



Jaksan, koska koen tämän tärkeäksi ja koen, että lapsi tarvitsee aikuisen läsnäoloa ja turvaa ja itse haluan olla mahdollisimman paljon lasteni kanssa. En vaihtaisi tätä pois ja kotiäitinä aion jatkaa niin kauan kuin talous kestää.

Aamulla herätään seitsemältä, petaan sängyt, katson kaikkien vaatteet ja tavarat, laitan lasten hiukset ja meikkaan itse. Laitan aamupalaa lapsille 9v, 6v, 4v ja 2v. Sen jälkeen siivoan keittiön ja saatan jo valmistella lounasta (laitan laatikon uuniin, kuorin perunoita tms.) Esikoinen lähtee itsekseen kouluun jos on kasin aamu, jos ei niin lähdetään puoli yhdeksältä kävelemään koko porukka koululle jossa toiseksi vanhin siis käy nyt eskariaan. Sen jälkeen lähden kahden nuorimmaisen kanssa johonkin lähialueen leikkipuistoista, tullaan syömään yhdeksitoista jonka jälkeen laitan nämä pienimmät hetkeksi sohvalle lepäilemään, kuuntelevat äänisatua tai "lukevat" sarjiksia. Siivoan keittiön ja laitan pyykkikoneen päälle. Samalla imuroin yms. Jos tarvitsee. Yhdeltä lähdetään hakemaan eskarilaista kotiin ja yleensä esikoinenkin tulee viimeistään kahdelta. Laitan lapsille välipalaa, teen läksyt lasten kanssa ja lähdetään ainakin pienempien kanssa vielä omalle pihalle leikkimään, koululaiset tulevat jos jaksavat. Mies tulee töistä jossain välissä ja syödään pienemmille lounaaksi tekemääni ruokaa myös päivällisellä. Sitten nostan pyykit ja ollaan vaan. Lapset nukahtavat kahdeksalta. Illalla laitan vielä aamuksi vaatteeita valmiiksi ja teen miehelleni eväät (kyllä ja vielä omasta tahdostani olkoon vaikka miten vanhanaikaista ja naista sortavaa;) ) sitten kymmeneltä alan yleensä nukkumaan. Tykkään kyllä paljon kotona olosta, nyt varsinkin tuntuu suorastaan helpolta kun on vaan kaksi päivisin kotona, tuntuu että ehtii vaikka mitä! Toisekseen minulla on paljon hyviä ystäviä joita tapaan päivittäin lasten kanssa ulkoillessa ja juttutuokiot virkistävät.Aamulla herätään seitsemältä, petaan sängyt, katson kaikkien vaatteet ja tavarat, laitan lasten hiukset ja meikkaan itse. Laitan aamupalaa lapsille 9v, 6v, 4v ja 2v. Sen jälkeen siivoan keittiön ja saatan jo valmistella lounasta (laitan laatikon uuniin, kuorin perunoita tms.) Esikoinen lähtee itsekseen kouluun jos on kasin aamu, jos ei niin lähdetään puoli yhdeksältä kävelemään koko porukka koululle jossa toiseksi vanhin siis käy nyt eskariaan. Sen jälkeen lähden kahden nuorimmaisen kanssa johonkin lähialueen leikkipuistoista, tullaan syömään yhdeksitoista jonka jälkeen laitan nämä pienimmät hetkeksi sohvalle lepäilemään, kuuntelevat äänisatua tai "lukevat" sarjiksia. Siivoan keittiön ja laitan pyykkikoneen päälle. Samalla imuroin yms. Jos tarvitsee. Yhdeltä lähdetään hakemaan eskarilaista kotiin ja yleensä esikoinenkin tulee viimeistään kahdelta. Laitan lapsille välipalaa, teen läksyt lasten kanssa ja lähdetään ainakin pienempien kanssa vielä omalle pihalle leikkimään, koululaiset tulevat jos jaksavat. Mies tulee töistä jossain välissä ja syödään pienemmille lounaaksi tekemääni ruokaa myös päivällisellä. Sitten nostan pyykit ja ollaan vaan. Lapset nukahtavat kahdeksalta. Illalla laitan vielä aamuksi vaatteeita valmiiksi ja teen miehelleni eväät (kyllä ja vielä omasta tahdostani olkoon vaikka miten vanhanaikaista ja naista sortavaa;) ) sitten kymmeneltä alan yleensä nukkumaan. Tykkään kyllä paljon kotona olosta, nyt varsinkin tuntuu suorastaan helpolta kun on vaan kaksi päivisin kotona, tuntuu että ehtii vaikka mitä! Toisekseen minulla on paljon hyviä ystäviä joita tapaan päivittäin lasten kanssa ulkoillessa ja juttutuokiot virkistävät.

Aamu alkaa noin seitsämän aikaan kun noustaan syömään aamupalaa jne. Huolehdin vanhemmat lapset lähtemään kouluun ja jään nuorimman kanssa kotiin.



Toisinaan tulee naapurin lapsia epäviralliseen hoitoon jos heillä jotain erityistä tarvetta lasten hoidolle. Ja tämä on vain ihan harrasteluonteista ei mitenkään palkallista hoitoa.



Useinmiten koetan tehdä aamupäivästä jotain kotitöitä. Ollaan joko sisällä tai ulkona sen mukaan mitä töitä on tehtävä/mahdollista tehdä. Teen ruuan, syödään ja sitten alkaa isompia tulla koulusta. Tarjoan välipalan, huolehdin että tekevät läksyt ja pakkaavat reput valmiiksi seuraavaa päivää varten. Teen ruokaa. Syödään.



Meillä ei ole mitään varsinaista rytmiä ulkoiluille vaan välillä ollaan päivä kokonaan sisällä ja toisinaan taas melkein koko päivä ulkona jos vaikka laitetaan puita varastoon tai muuta vastaavaa. Ruoka-ajoista pidetään kiinni ja nukkumaan menosta mutta muuten mennään tilanteen mukaan.



Kaikkiaan elämä on kuitenkin hyvin vaihtelevaa ja se miksi olen ollut kohta 10 v kotona on lapset ja heidän sairaudet. Eli kaikilla on sairauksia jotka työllistävät aika paljon päivittäin. Nyt kyllä menisin jo töihin koska lapset selviäisivät jo normaali hoidossa jne mutta vielä ei ole työnhaku tärpännyt. Toivottavasti ensitalvena olen jälleen työelämässä mukana.



Mikäkö saa jaksamaan kotiäitinä. Vapaus tehdä asiat omalla tavalla ja tehdä työt silloin kun siltä tuntuu (välillä lopettelen tiskit keskiyöllä kun olen päivällä lorvinut). Se että se on tähän asti ollut ehdottomasti paras vaihtoehto lapsien hoidon kannalta. Se että olen niin tottunut jo tähän kotona oloon että suoraan sanottuna vähän pelottaa lähteä jossain vaiheessa taas töihin. Se että mies on kannustanut ja arvostanut sitä että hoidan lapsemme kotona nyt.



Välillä kotona on ollut rankempaa kuin missään muussa ikinä tekemässäni työssä ja välillä päivät sujuvat kuin tanssi... Vaihtelua riittää.

näistä kertomuksista, on ollut kiva lukea!

tärkeää työtä teette ja voimia jokaiselle

ja olla mukana heidän elämässään. Keskivertopäivä:



herään 6.30, omaa aikaa puolisen tuntia, (luen usein silloin), suihkuun, lasten herätys n. 7.10, mies siinä vaiheessa yleensä suihkuun, aamupala yhdessä, kaikki valmiiksi päivää varten - 3 neljästä lapsesta hoitaa itse aamutoimet, vain nuorin pitää mun hoitaa. Kahden isomman lähetys kouluun, sitten me muut yleensä lähdetään johokin, kerhoon (jolloin itse harrastan liikuntaa), ruokakauppaan tai lääkäri/terapiakäynneille (se on meillä yhden lapsen kanssa säännöllistä, viikoittaista)ehditään kotiin kun koululaisista ensimmäinen palaa, syödään välipalaa, tehdään läksyt, lapset leikkii ja mä teen siivous ym. hommia tai omia juttuja, lähdetään jonkun/joidenkin harrastuksiin, palataan sieltä, tehdään ruoka, syödään, ruvetaan iltapuuhiin...

Tällä hetkellä vanhin jo koulussa ja keskimmäinenkin eskarissa.



Mies ja lapset heräilevät 5-6 välissä, itse nousen ylös puoli seitsemään mennessä. Laitan lapsille ja itselleni aamupalaa, tyhjennän tiskikoneen, petaan sängyt, autan pienintä vaihtamaan vaatteet, täytän pesukoneen valmiiksi ym. pikku hommia. Lapset joko leikkivät keskenään tai katselevat lastenohjelmia. Kahdeksan jälkeen lähdetään kävelemään koululle viemään eskaria, koululainen tulee samaa matkaa, jos ei ole kasin aamu. Koululta jatketaan nuorimmaisen kanssa puistoon leikkimään tai kauppaan/asioille. Ennen yhtätoista sisälle syömään lounasta. Usein ehditään vielä leikkiä tai lukea joku kirja ennen kuin laitan lapsen puoliltapäivin päikkäreille. Laitan kahvin valumaan ja siivoilen lounaan jäljet. Eskarilaista odotellessa neulon niin, että näen ikkunasta, kun eskariporukka on tulossa n. 12:45, jolloin kipaisen portille vastaanottamaan lapsen. Jutellaan päivän kuulumiset, saatetaan pelatakin jotain kortti- tai lautapeliä. Yhden jälkeen tulee koululainen kotiin ja tekee läksynsä, jutellaan kuulumiset. Laitan lapsille välipalaa ja yleensä pieninkin kömpii puoli kahteen mennessä uniltaan ylös. Välipalan jälkeen lapset yleensä leikkivät keskenään joskus katsovat jonkun elokuvan, itse laittelen pyykkiä, surffailen ehkä vähän netissäkin. Iltapäivästä joko isot ulkoilevat keskenään tai sitten lähdetään koko porukalla esim. metsäretkelle, kun mieskin usein kotiutuu jo kolmen aikoihin. Illalla useimmiten vain olla möllötetään yhdessä, katsellaan telkkaria, neulon, lapset leikkivät jne. Iltaruoka syödään kuuden aikoihin, jonka jälkeen lapset käyvät kukin vuorollaan iltapesulla, luetaan iltasadut ja laitetaan lapset nukkumaan, pienin heti seitsemän jälkeen ja isommatkin jo ennen kahdeksaa. Miehen kanssa vielä saatetaan katsella joku elokuva lasten mentyä nukkumaan tai ollaan koneilla tai neulon. Noin kerran viikossa itselläni on illalla menoa, jolloin mies hoitaa yksinään lasten iltapesut ja nukkumaan laitot.



Välillä on toki raskaitakin päiviä, mutta pääsääntöisesti tämä on ihan kivaa. Ja todella nautin, kun saan hoitaa itse omat lapseni.

Aamulla herätys 6.30, suihkuun, koululaisen herätys jos ei ole vielä herännyt. Aamupala ja pienemmät lapset heräilevät siinä omia aikojaan yleensä. Saatamme koululaisen kouluun.



Aamupäivisin käymme kahden pienemmän kanssa puistossa, kavereilla/kaverit tulee meille tai sitten ulkoillaan omalla pihalla. Syömme lounasta ja haemme koululaisen koulusta.



Pienin käy tämän jälkeen päiväunille. Koululainen tekee läksyt ja sitten saavat katsoa jotain videota. Minä korjaan lounaan jäljet jos ovat vielä korjaamatta ja pidän "kahvitauon". Isommat usein piirtävät, maalaavat, muovailevat yms. kun saa tehdä rauhassa ilman että pienin sotkee kaiken.



Kun pienin herää syömme välipalan ja lähdemme ulkoilemaan, harrastuksiin, kauppaan tai kirjastoon. Sitten kun sieltä tullaan niin onkin jo aika ruveta tekemään päivällistä ja isommat leikkivät ulkona kavereiden kanssa tai puuhailevat kotona jotain. Jos on mennyt harrastuksissa kovin myöhään niin passitan lapset saman tien iltapesulle ja sitten syödään tuhti iltapala/päivällinen yhdistelmä.



Jos on vapaailta niin saatan kutsua meille myös kavereita jotka eivät pääse aamupäivisin. Olen aika sosiaalinen.



Jos kello ei ole vielä tässä vaiheessa kahdeksaa niin lapset ottavat iltapalan. Sitten hammaspesu ja iltasatu ja lapset menevät sänkyyn klo 20.



Kun lapset hakevat unta sängyssä minä laitan tavarat paikalleen, siivoan keittiön ja teen usein seuraavan päivän ruuan. Katson telkkaria ja syön herkkuja.



Nautin päivistä lasteni kanssa ja pidän kotihoitoa tärkeänä. Silti kaikki ei todellakaan mene aina putkeen ja pinna on kireällä kun on liian kiireisiä iltoja, en ole mikään täydellinen äiti! Mieheni reissutyön takia työssäkäyntini olisi vaikeaa. En tiedä olenko menossa töihin vielä vähään aikaan. Mielelläni olisin vielä kotosalla muutamia vuosia että arki pyörisi mukavammin.