Kerro pahimmat oireesi joista sinua ei ole lääkärissä tutkittu juuri ollenkaan

Ja näistä kokemuksista johtuen ei tulisi mieleenkään että lääkäristä saisi apua ilman että valmistautuu hampaisiin asti taistelemaan, vaatimaan, jankkaamaan.. Molemmat muuten myös yksityisiä (työterveys)

ap

Tolkuton väsymys. Sellainen ettei ole enää työkykyinen, pari tuntia päivässä pystyn tekemään kevyttä työtä. Loivankin mäen nousu puhalluttaa hulluna. Kesken päivän "pää sammuu" ja on pakko vetää päikkärit.

Rypäleitä perseessä

Ois mukavaa jos laittaisitte tarinan loppuun myös tiedon että miten lopulta kävi. Siis nyt jotenkin rivien välistä olettaa että saitte lopulta diagnoosin jostain vakavasta sairaudesta, mutta jos oireet menivätkin itsestään ohi (ja lääkäri näin ollen oli "oikeassa" - mitään tutkimuksia ei tarvittukaan) olisi kiva jos tämäkin sanottaisiin rehellisesti. 

Kuukautiskivut. Ei kiinnosta ketään. Panadolia ja Buranaa ja heippa!

Vierailija kirjoitti:

Ois mukavaa jos laittaisitte tarinan loppuun myös tiedon että miten lopulta kävi. Siis nyt jotenkin rivien välistä olettaa että saitte lopulta diagnoosin jostain vakavasta sairaudesta, mutta jos oireet menivätkin itsestään ohi (ja lääkäri näin ollen oli "oikeassa" - mitään tutkimuksia ei tarvittukaan) olisi kiva jos tämäkin sanottaisiin rehellisesti. 

Mun mielestä lopputulos on lähinnä onnea jos hyytynyttä verta paskova olikin ok. Ei lääkärin varmaan pidä pelata mitään lottoa.

ja voihan moni juttu mennä ohi, mutta kestää parantua ilman hoitoa, tai olla esimakua jostain muusta. 

Ihan selvä sappikohtaus. Eihän se hengenvaarallista ole, mutta kyllä niille helvetinmoisille kivuille voisi jotain tehdä ja tutkia ja miettiä hoitoa, ettei toistuisi. 

Toisen korvan äkillinen kuulon alentuminen, ollut jo neljä vuotta samaan aikaan alkoi tinnitus, mutta yhtäkkiä huomasin etten kuule kunnolla. Lääkäriä ei kiinnosta. 

Vierailija kirjoitti:

Tolkuton väsymys. Sellainen ettei ole enää työkykyinen, pari tuntia päivässä pystyn tekemään kevyttä työtä. Loivankin mäen nousu puhalluttaa hulluna. Kesken päivän "pää sammuu" ja on pakko vetää päikkärit.

Voi kyynel. Olet niiiiiin uupunut ja itkuinen 😢

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ois mukavaa jos laittaisitte tarinan loppuun myös tiedon että miten lopulta kävi. Siis nyt jotenkin rivien välistä olettaa että saitte lopulta diagnoosin jostain vakavasta sairaudesta, mutta jos oireet menivätkin itsestään ohi (ja lääkäri näin ollen oli "oikeassa" - mitään tutkimuksia ei tarvittukaan) olisi kiva jos tämäkin sanottaisiin rehellisesti. 

Mun mielestä lopputulos on lähinnä onnea jos hyytynyttä verta paskova olikin ok. Ei lääkärin varmaan pidä pelata mitään lottoa.

ja voihan moni juttu mennä ohi, mutta kestää parantua ilman hoitoa, tai olla esimakua jostain muusta. 

Eiköhän sitä joku hetkeksi äkämystynyt suolistokasvain helposti rauhotu vaikka puoleksi vuodeksi, ja samalla lääkäri tyytyväisenä miettii että ohi meni, onneksi ei tutkittu turhaan.

Kun kerran olette noin taitavia, alkakaa lääkäriksi!🤪

Kuukautiseni ovat kivuliaat ensimmäiset pari päivää, mutta yhdellä kertaa kipu jatkui ja paheni loppua kohti alkaen painottua oikealle puolelle alavatsaa. Tänä päivänä tuskin pääsisin edes vastaanotolle, mutta tuolloin vielä pääsin, mutta mitä sitä nyt turhaa tutkia jotain kuukautiskipuja. Lopulta menin päivystykseen, jossa ottivat verikokeet lääkärin puheille pääsyä odotellessa, ja istuskelin rauhassa odottamassa vuoroani. Oma vuoro tulikin sitten hyvin äkkiä, kun näkivät tulehdusarvon. Umpisuoli oli ehtinyt puhjeta ennen kuin pääsin leikkaussaliin.

Voipahan jatkossa todeta, että vatsakipujen syy ei ole ainakaan umpisuoli. Sitäkin on nimittäin yritetty, kun kuukautiskivut eivät ole sopineet syyksi.

No eipä mene diagnoosi pieleen, kun ei tutkita ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kun kerran olette noin taitavia, alkakaa lääkäriksi!🤪

En ymmärrä miten kommenttisi liittyy mihinkään.

Ap, mitä sen jälkeen on tapahtunut?

Minut on jätetty pari kertaa ns. heitteelle, mutta aina on jotain tutkittu. Paitsi kerran gynegologi sanoi, ettei neitsyä tutki ja antoi vain pillerit :D

Syömishäiriöoireilu. En ollut syönyt päiviin ja itkien hain apua. Kandi lähetti kotiin "syöt vaan hyvin sitten kotona". Menin toiselle lääkärille ja jäin saman tien yleispsykiatriselle kolmeksi kuukaudeksi.

Vierailija kirjoitti:

Tolkuton väsymys. Sellainen ettei ole enää työkykyinen, pari tuntia päivässä pystyn tekemään kevyttä työtä. Loivankin mäen nousu puhalluttaa hulluna. Kesken päivän "pää sammuu" ja on pakko vetää päikkärit.

Väsymykseen ei aina löydy syytä mutta olisi hyvä tutkia verikokeet anemian ja kilipirauhasen vajaatoiminnan suhteen sekä sydänselvitykset ainakin. Jos loivassa mäessä väsyttää on joko sydän sairas tai todella huonossa kunnossa. Normaali ihminen pystyy nousemaan useamman kerrrokset rappusia ilman ongelmia.

Oli vatsakalvontulehdus ja mut jouduttiin lopulta leikkaamaan ja olin lähes 2 viikkoa sairaalassa. Endometroosikysta oli puhjennut.

Lääkärit luokitteli tavalliseksi mahataudiksi. Ei tutkittu, käskivät mennä työterveyteen (jossa olin jo käynyt eikä tutkittu sielläkään koska mahatautihan se on...) ja lipittää ripulijuomaa koska "sitä on liikkeellä, menee ohi parissa päivässä". Mitään verikokeita ei otettu, niistähän olis tulehdusarvot nähnyt. Käännytettiin päivystyksestä kotiin. Lanssilla sinne päädyin takaisin 6 tuntia myöhemmin kun kotona meni taju kivusta.

Tein potilasvahinkoilmoituksen. 

Hirveä vatsakipu vasemmalla, mutta koska ei oksentelua, ripulia, ummetusta tms., niin ei tutkittu. Neuvottiin välttämään maitotuotteita ja viljoja. KIpu jatkui vielä 2 päivää, onneksi oli viikonloppu. Sunnuntaiyönä kipu katosi.

Viikkoa myöhemmin pyörryin yllättäen ja olo oli todella heikko, työkaverit soittivat ambulanssin. Lääkäri ei tutkinut, vetosi siihen vatsakipuun ja että olin syönyt jotain väärää. 

Kuukautisten piti alkaa, alkoi vain alavatsajomotus ja hakeuduin lääkäriin peläten jotain sukupuolitautia. Ultrassa paljastui, että minulla oli vuotava munasarjakysta, joka oli ollut lähes vauvan pään kokoinen, siinä vaiheessa enää pesäpallo. Myöhemmin selvisi tähystysleikkauksessa, että munatorvet olivat tukossa ja osa suolistostani liiskautunut yhteen kuin liimalla.

Lapsettomuuteni syy on siis huolimaton lääkäri. Jos asia olisi tutkittu heti, olisi kysta voitu poistaa.

Vierailija kirjoitti:

Kuukautiseni ovat kivuliaat ensimmäiset pari päivää, mutta yhdellä kertaa kipu jatkui ja paheni loppua kohti alkaen painottua oikealle puolelle alavatsaa. Tänä päivänä tuskin pääsisin edes vastaanotolle, mutta tuolloin vielä pääsin, mutta mitä sitä nyt turhaa tutkia jotain kuukautiskipuja. Lopulta menin päivystykseen, jossa ottivat verikokeet lääkärin puheille pääsyä odotellessa, ja istuskelin rauhassa odottamassa vuoroani. Oma vuoro tulikin sitten hyvin äkkiä, kun näkivät tulehdusarvon. Umpisuoli oli ehtinyt puhjeta ennen kuin pääsin leikkaussaliin.

Voipahan jatkossa todeta, että vatsakipujen syy ei ole ainakaan umpisuoli. Sitäkin on nimittäin yritetty, kun kuukautiskivut eivät ole sopineet syyksi.

Mutta eikö tuo "kuukautiskipuja ei tutkita" ongelma olisi tässä tapauksessa (jos se siis tapahtuisi nykyään jolloin hoitoonpääsy on vaikeampaa) helppo kiertää vaan yksinkertaistamalla tarinaa ja jättämällä koko menkkaosio pois? Ihan vaan sanoisi että maha on kipeä? Ajattelit kuitenkin varmaan itsekin jo että on kyse umpparista ja että saattaa olla sattumaa että alkoi menkkakipujen kanssa yhtaikaa.