Jos liikkuu oikeasti paljon aktiivisesti joka päivä, niin saako syödä melkein mitä haluaa?

Kyllä, ainakin itse nuorempana sain syödä mitä halusin, kun kulutus oli niin kovaa. Yli viisikymppisenä se ei enää onnistu, vaikka on kyllä kulutuskin vähentynyt.

Jos on nuori, niin saa. Jos on keski-ikäinen, saa syödä esim parsakaalia ja kaurapuuroa niin paljon kuin haluaa, mutta ei suklaata tai sipsejä.

Jos syöt samalla tavalla kuin ennen, mutta liikut enemmän, niin kyllähän siinä laihtuu :) Itse olin jonkin aikaa sellaisessa työssä, että laihduin, vaikka söin mielestäni niin paljon kuin ehdin. En siis mitään suklaalevyjä syönyt jatkuvasti, mutta tavallista ja aika lihottavaakin ruokaa monta kertaa päivässä. Ja laihduin aika nopeasti. Joten kyllä uskon, että vapaa-ajan liikunta laihduttaa myös.

Vierailija kirjoitti:

Jos syöt samalla tavalla kuin ennen, mutta liikut enemmän, niin kyllähän siinä laihtuu :) Itse olin jonkin aikaa sellaisessa työssä, että laihduin, vaikka söin mielestäni niin paljon kuin ehdin. En siis mitään suklaalevyjä syönyt jatkuvasti, mutta tavallista ja aika lihottavaakin ruokaa monta kertaa päivässä. Ja laihduin aika nopeasti. Joten kyllä uskon, että vapaa-ajan liikunta laihduttaa myös.

Niin ennen oli sellainen todella kamalan stressaava elämäntilanne joka veti minut kyllä tosi pohjille. Lihoin paljon. Uskon, että hormoneilla oli vaikutuksensa epäterveellisen ruokavalion ja liikkumattomuuden lisäksi.

Nyt elän aivan toisenlaista elämää. Minä rakastan vain kävellä ja kulkea, käyttää vahvaa kroppaani. Siitä on tullut ystäväni eikä viholliseni. Rakastan kroppaani koska se on pitänyt minusta kuitenkin huolta ja jaksaa paljon. Haluan liikkua ja syödä yleisesti ottaen ravintorikasta hyvää ruokaa. Pidän kuitenkin myös herkuttelusta ja siihenkin olen löytänyt tasapainoa enkä syö enää kuten ennen. Syön paljon tietoisemmin enkä enää myös kurita itseäni paastopäivillä jos olen syönyt "väärin". Positiivisia muutoksia. Minusta tuntuu, että kroppani on alkanut pitkästä aikaa toimimaan kuten se luonnollisesti toimiikin ja olen hyvin onnellinen siitä. Ap

Jokapäiväinen ja aktiivisesti liikkuva ihminen polttaa levossakin ollessaan enemmän. Ehdottomasti liikuntaa kannattaa harrastaa ja elämästä saa silloin välillä nauttiakin ilman huonoa omatuntoa. 

Valitettavasti mun kohdalla ei. Siis jos kävelystä puhutaan, voin kävellä vaikka 8 h päivässä mutta kroppaani se ei vaikuta ulkoisesti. Painoilla treenaaminen on ainut jolla saan syödä kunnolla vatsan täyteen joka kerta kun on nälkä enkä liho, vaan päin vastoin rasvaprosentti pienenee.

Nuorempana pystyin istumaan sohvalla ja syömään roskaruokaa ja olin alipainoinen. Olin lihotuskuurilla monta kertaa. Nyt, 49 v, joudun miettimään ruokailuani, vaikka liikun päivittäin. Olen edelleen hoikka, mutta en varmaan enää pääsisi alipainoon muuta kuin paastolla (en toki yritäkään). Heti jos syön roskaruokaa tai makeaa, näkyy se vaa'alla. Kirotut vaihtarit. 

Juu ja ei. Teini-iässä urheilin 4-5 krt/vko ja silloin sai syödä käytännössä mitä tahansa. 

Kolmekymppisenä tämä ei enää onnistunut samalla tavalla vaikka treenimäärä oli melkein sama tai ehkä kovempikin. Pysyin kyllä normaalipainoisena, mutta sai silti piti vähän katsoa mitä laittoi suuhunsa  

Nyt viisikymppisenä paino ei meinaa tippua millään vaikka laskee kaloreita tarkkaan JA treenaa..  Huomaan myös, että ravinnolla on nyt tosi iso vaikutus palautumiseen ja treeenissä jaksamiseen. 

En minä ainakaan. Jos syö joka päivä suklaalevyn tai sipsipussin ruuan lisäksi, ei vuorokaudessa riitä tunnit se kuluttamiseen, jos aikoo myös käydä töissä ja nukkua.