Lue keskustelun säännöt.
"Trauma puhe lähestyy uskontoa"
26.07.2025 |
Avussa tietokirjailija ja tutkija Teppo Turkki kirjoittaa, että traumapuhe alkaa muistuttaa uskontoa.
Vietettyäni Aasiassa lähes vuosikymmenen ja palattuani Suomeen neljä vuotta sitten, huomasin suomalaisten puheiden ja sanojen jotenkin muuttuneen. Suomen oli vallannut trauma- ja uhripuhe.
Suomalaisten minäkuva vaikuttaa perustuvan yhä enemmän henkilökohtaisten kokemusten, haavoittuvuuden ja selviytymisen varaan. Identiteetin ydin ei enää löydy yhteisöstä, uskonnosta tai kansakunnasta, vaan siitä, mitä ihminen on itse kokenut ja miten hän on kärsinyt ja toipunut.
Lisään tähän että Suomesta tullut VALITTAJIEN VALTAKUNTA. Aina valitetaan. Lehdissä aina jokin yksittäistapaus joka kokenut vääryyttä. Aina jossakin joku paha taho. Milloin ollut persu, hallitus, Orpo, kapitalisti, yrityksen johtaja, pomo jne. Ei koskaan se ITSE VALITTAJA. tai vihervasemmistolainen moraalin rapauttaja.
Missä nykyisin se sisukas pärjäävä suomalainen mies ja nainen!
Kommentit (24)
Mieslapsille:
- ketään ei saa lyödä
- ketään ei saa kiusata
- toista ihmistä ei saa koskettaa ilman lupaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkijan pointti olisi uskottavampi jos hän olisi nainen. Mutta miehenä ei selvästikään ymmärrä mistä tämä traumapuhe juontaa juurensa.
Japanilaisen kulttuurin estot estävät puhumasta vaikeista asioista ja naisen näennäisen moderni asema on siellä harhaa.
Tutkijalta odottaisi kriittisempää suhtautumista aiheeseensa kaikilta kanteita ja avarampaa ajattelua, jotta ymmärtäisi syy-seuraussuhteita.
Tutkija tietää, että traumapuhe on 90% naisista tulevaa, eli tämä mielipide on arvostelu, rivien välissä, naisia kohtaan. Mutta hän ei selvästikään pysähdy miettimään miksi nainen Suomessa on alkanut puhua traumoista. Miehenä on niin helppo istahtaa tuoliinsa ja alkaa arvostella. Mies on harvoin kohdannut perheväkivaltaa omalta puolisoltaan tai tullut seksuaalisesti häirityksi tai raiskatuksi.
Tajuaako minkä vapaalipun helpompaan elämään miehet saavat syntyessään mieheksi?
Vierailija kirjoitti:
Tutkija tietää, että traumapuhe on 90% naisista tulevaa, eli tämä mielipide on arvostelu, rivien välissä, naisia kohtaan. Mutta hän ei selvästikään pysähdy miettimään miksi nainen Suomessa on alkanut puhua traumoista. Miehenä on niin helppo istahtaa tuoliinsa ja alkaa arvostella. Mies on harvoin kohdannut perheväkivaltaa omalta puolisoltaan tai tullut seksuaalisesti häirityksi tai raiskatuksi.
Tajuaako minkä vapaalipun helpompaan elämään miehet saavat syntyessään mieheksi?
Just. Tyypillistä valittamista. Täällä on moni muukin, mieskin, kokenut "traumaattista" ja siihen ei jäädä vaan mennään etenpäin! Negatiivisuus ja negatiivisuus ei auta yhtään.
Tämä on vähän verrattavissa siihen, että valkoihoinen ihminen kirjoittaisi tieteellisen artikkelin siitä, että kylläpä mustaihoiset valittavat paljon. Että pitäisi vain ryhdistäytyä ja elää niin kuin japanilaiset. Yhtä absurdia luettavaa näin naisena. Suututtaa, mutta myös naurattaa tämä artikkeli ja vie valitettavasti kirjoittajan uskottavuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkija tietää, että traumapuhe on 90% naisista tulevaa, eli tämä mielipide on arvostelu, rivien välissä, naisia kohtaan. Mutta hän ei selvästikään pysähdy miettimään miksi nainen Suomessa on alkanut puhua traumoista. Miehenä on niin helppo istahtaa tuoliinsa ja alkaa arvostella. Mies on harvoin kohdannut perheväkivaltaa omalta puolisoltaan tai tullut seksuaalisesti häirityksi tai raiskatuksi.
Tajuaako minkä vapaalipun helpompaan elämään miehet saavat syntyessään mieheksi?
Just. Tyypillistä valittamista. Täällä on moni muukin, mieskin, kokenut "traumaattista" ja siihen ei jäädä vaan mennään etenpäin! Negatiivisuus ja negatiivisuus ei auta yhtään.
Uskallan epäillä, että miesten keskuudessa raiskatuksi tai lyödyksi tuleminen parisuhteessa olisi yhtä tavallista kuin naisilla.
Puhuminen ei ole negatiivista ihmishyvä. Eikä se ole valittamista. Puhuminen on sanoittamista, sanoittaminen taas on edellytys sille, että tunnistaa mitä on kokenut. Siitä lähtee sitten paraneminen.
Missä vinksinvonksin -perheessä opetetaan, että vaikeista asioista Puhuminen on valittamista tai negatiivista. Todella omituinen ajattelutapa.
Itse puhun traumasta paljon, mutta nimenomaan sen kautta, mitä ne traumatisoivat asiat on, mitä on henkinen ja fyysinen väkivalta, miten uhri pääsee pois jne, jotta saisin auettua mahdollisimman montaa omien kokemusteni kautta. Sen lisäksi kävin vuosikaudet terapiassa, lukenut kirjoja ja olen tehnyt vapaa-ajallani paljon hermoston ja elämäntapojen parantamiseksi. Ja arvatkaa mitä? Elän upeaa elämää nyt kaiken tämän työn jälkeen. Olen terveessä, onnellisessa parisuhteessa, olen uralla, josta nautin, töiden jälkeen on energiaa harrastaa, olen kaikin puolin onnellinen ja tasapainoinen ihminen. Traumoista puhuminen ei ole heikkoutta. Asiosta hiljeneminen ja niiden kohtaamisen pelko ei ole sisua.
Toivon kaikille rohkeutta kohdata asiansa, etsiä niihin ratkaisuja ja aidosti tehdä asioita auttaakseen muitakin parantamaan elämänlaatuansa. Traumat eivät ole uskonto, vaan samalla tavalla kuin syöpä fysiologinen asia aivoissa ja kehossa. Sen voi joko parantaa tai antaa syödä sinut sisältäpäin. Monet aiemmat sukupolvet valitsivat jälkimmäisen vaihtoehdon ja jatkoivat oman perheensä traagista perinnettä. Usein toki, koska eivät tienneet mitään muuta vaihtoehtoa, mutta takuulla olisivat hekin tarttuneet muuten toimeen asioiden parantamiseksi. Siksi se tietoisuuden levittäminen on niin tärkeää.
Vain kaltoinkohtelijat on kateellisia uhreille, jotka uskaltaa puhua ja korjata sekä itsensä että muut ympärillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiteytettynä:
- sinua lyödään
- nouset ylös
- alat puhua kokemastasi
- lyöjän mielestä liioittelet ja valitat turhasta
- että zen nyt vaan hei!
Ilmankos meillä ei ole sotia, koska miehet elävät tällä lailla viisaasti ja positiivisesti zen.
Eiku.
Traumasta puhuminen saattaa myös traumoittaa. Muttta valitettavasti tämäkin on nyt kaupallistettu kaava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhumaton kokemus tallettuu alitajuntaan ja pulppuaa sieltä ulos käytöksenä, useimmiten vahingollisena. Trauma tallettuu myös kehoon. On ensiarvoisen tärkeää hoitaa traumoja. Trauman luonteeseen kuuluu, että kun paraneminen lähtee liikkeelle, sitä puhetta tulee ulos paljon. Siksi olisi hyvä päästä terapiaan.
Niin kauan kun perheväkivallan uhri on yleensä nainen, Suomi ei ole tasa-arvoinen maa.
Harva mies ymmärtää miten paljon jokainen nainen on elämänsä aikana opetellut itseään rajoittavia käytösmalleja. Yksi esimerkki on se, missä liikkuu ilta-aikaan. Mies voi liikkua suhteellisen vapaasti, nainen ei voi.
Näitä esimerkkejä on paljon. Nainen elää yhä edelleen tietynlaisessa vankilassa vaikka on näennäisesti vapaa. Näin siis demokraattisissa yhteiskunnissa. Ihan oma tarinansa on esim. maat, joissa on kunniaväkivaltaa tai naisen kasvoille heitetään happoa, tai hänen liikkumistaan rajoitetaan voimakkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Traumasta puhuminen saattaa myös traumoittaa. Muttta valitettavasti tämäkin on nyt kaupallistettu kaava.
Perustelepa näitä väitteitä hieman laajemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Traumaan jääminen on ongelma. Traumasta vapaudutaan.
On muitakin traumoja kuin raiskaus. Mieskin kokee väkivaltaa, toisten miesten taholta ja myös naisten taholta, joka on tabu. Naiset kohdistaa miehiin usein henkistä väkivaltaa. Sekin on tabu. Ja tätä on paljon parisuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Traumaan jääminen on ongelma. Traumasta vapaudutaan.
On muitakin traumoja kuin raiskaus. Mieskin kokee väkivaltaa, toisten miesten taholta ja myös naisten taholta, joka on tabu. Naiset kohdistaa miehiin usein henkistä väkivaltaa. Sekin on tabu. Ja tätä on paljon parisuhteissa.
Useimmiten uhri on nainen, se nyt vaan on tilastollinen fakta. Tunnen monta trauman kokenutta naista, kaikki ovat selvinneet traumastaan. Puhumalla ja terapialla. Elävät tavallista, hyvää elämäänsä nykyisin.
Tunnen myös monta miestä, jotka eivät puhu ja kokevat olevansa terveitä. Toki ilman diagnoosia, koska eivät ole hakeneet apua.
Nämä miehet kiusaavat muita sadistisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teppoa vituttaa kun ei saa kaltoinkohdella ja manipuloida muita rauhassa xD
Taitaa ketuttaa että nykyään traumoista puhutaan, niitä validoidaan ja tunnistetaan paremmin esim narsistit ja heidän kaltoinkohtelu - ettei vain Teppo itse olisi tällainen manipuloija?
Täällä
Omista sanoista ja teoista otan vastuun.Hyväksyn itseni niin osaan arvon antaa muillekkin.
Epäonnistumisista en syytä muita.
Asenteella mennään.
Tsemppiä kaikille!
Teppo Turkki ei ole varmaankaan ole koskaan kokenut traumaa ja miten se vaikuttaa elämään.
Itse en tiennyt, että minulla on trauma ja elämä on oikeasti mennyt päin puuta, ainakin henkiökohtaiset suhteet ja vähän muutakin, mutta ei mitään päihdeongelmaa tai mitään sellaista.
Trauma aiheuttaa myös masennusta ja Suomessa masennushoito on sitä annetaan lääkepurkki käteen ja näkeemiin.
Parhaat sanat mitä itsestäni olen kuullut, että minulla on postraumaattinen stressireaktio, josta olen kärsinyt yli 25 vuotta ainakin, tietämättäni. Ihana sana, sen kuultuvani elämäni valastui ja samalla hetkellä sen elämän valaistus ja elämän helvetti, koska joudun käymään kaikki ne asiat uudelleen läpi.
Trauman kokenut ja siitä kärsivä ihminen voi elää ns. normaalia elämää, opiskella, tehdä töitä, mutta jokin asia on pielessä.
Muisti kuten minulla on unohtanut traumaattiset kokemukset ja tapahtumat, mutta trauma ei unohdu. Keho muistaa traumaan ja mieli muistaa trauman ja kun mieli muistaa trauman, ihminen käyttäytyy trauman mukaan, jolloin ihminen alkaa vältellä asioita tiedostamattaan ja käyttäytymään toisella tavalla, vaikka haluaisin toimia toisin.
Itse olen tällä hetkellä traumaperapissa tai matkalla sinne. Ensin pitää käydä 8 kertaa lyhyterapiaa ja sitten lääkärin kautta voin hakea kela tuettua yksityiselle puolelle traumaterapiaan.Minulle on sanottu suoraan, että tarvitsen traumapsykologin itselleni.
Ei ole urbaanilegenda ajattelutapa, että jos putoat hevosen selästä (olen pari kertaa pudonnut), hevosen selkään on noustava samantien, ettei tule traumaa.
Traumaterapian ja traumadiagnoosin ansiosta näen itseni eri tavalla, en uhrina, en marttyrina vaan samanlaisena ns.normaalina ihmisenä kuin toisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tutkija tietää, että traumapuhe on 90% naisista tulevaa, eli tämä mielipide on arvostelu, rivien välissä, naisia kohtaan. Mutta hän ei selvästikään pysähdy miettimään miksi nainen Suomessa on alkanut puhua traumoista. Miehenä on niin helppo istahtaa tuoliinsa ja alkaa arvostella. Mies on harvoin kohdannut perheväkivaltaa omalta puolisoltaan tai tullut seksuaalisesti häirityksi tai raiskatuksi.
Tajuaako minkä vapaalipun helpompaan elämään miehet saavat syntyessään mieheksi?
Just. Tyypillistä valittamista. Täällä on moni muukin, mieskin, kokenut "traumaattista" ja siihen ei jäädä vaan mennään etenpäin! Negatiivisuus ja negatiivisuus ei auta yhtään.
Miehillä traumat ovat erilaisia kuin naisilla. Naiset kokevat helpommin työpaikkakiusaamista, väkivaltaa...
Jos viestin kirjoittaja tarkoittaa suomalaisia miehiä, heidän käyttäytymisestään ja kohtelustaan muista ihmisiä kohtaan(myös naisia) voi myös paistaa käsittelemättömän trauman aineksia, kun asioita ei käsitellä. Trauma ei unohdu sillä että mennään elämässä vain eteenpäin. Trauma vaikuttaa, miten puhuu käyttäytyy toisia ihmisiä kohtaan ja miten puhuu toisille ihmisille.
Ei ole ihme, että suomalaiset miehet ovat aika karkeita puheissaan ja käyttäytymisessään, kun takana voi olla trauma. Myös miehet ovat voineet kokea väkivaltaa ja yksi väkivallan toiminnan takana voi olla trauma jota ei ole hoidettu.
Traumaterapia ei ole negatiivisuutta, vaan positiivisuutta päästä pois yöstä aurinkoon ja vaihtaa maisemaa, pelkästään tietoisuus siitä, että on minulla on trauma on jo jonkinlainen lottovoitto.
Vierailija kirjoitti:
Mieslapsille:
- ketään ei saa lyödä
- ketään ei saa kiusata
- toista ihmistä ei saa koskettaa ilman lupaa
MIESLAPSILLE:
- työpaikalla ei tarvitse antaa seksuaalisia palveluksia työpaikan pitämiseksi
- työpaikalla ei tarvitse ylinuoleskella ketään työpaikan saamiseksi
- naisten ei tarvitse mustamaalaamisen uhalla olla muutenkaan kiinnostunut varatusta miehestä ja hänelle salapillu
Hyvä, että on löydetty sana trauma ja traumoista puhutaan. Alussa kaikki ilmiöt menevät yli, mutta saavat mennä. Puhe ja oman kokemuksen tunnistaminen on tärkeää. Nimeää sen miten tahansa. Siitä alkaa paraneminen.
Traumoista puhuvat eivät valita turhasta. Suomessa moni nainen on joutunut seksuaalisen väkivallan tai perheväkivallan uhriksi. On jo aikakin puhua näistä ääneen eikä paapoa mieslapsia. Kaikkien etu.