Kirppiskonkarit, kertokaa myynnin tavallisimmat virheet!

Nettimyynnissä tavara on kuvattu hiuksia tai lemmikin karvaa täynnä olevalla ja tahraisella viltillä tms., pimeässä salamalla. Kuvassa näkyy myös myyjän likaiset sormenkynnet tai karvaiset varpaat. Tosin ei se monia tunnu haittaavan, tällaiset tyypit saavat jopa paremmin myytyä kuin ne jolla on hyvät kuvat, ehkä jotkut ajattelevat että karmeat kuvat tuovat jotain aitoutta kaupankäyntiin... 

En ole konkari, mutta hinnat kannattaa pitää maltillisena. Kun pöytää siinä nopeasti katsoo ja kärjessä on heti edullisia löytöjä, koko pöytä leimaantuu edulliseksi ja sitä myöten siitä voi haalia jopa niitä hieman korkeammin hinnoteltuja. Samahan on kaupoissa. On ne kaupan halvaksi leimaavat tuotteet ja sitten ihmiset sokaistuu, ettei kaikki olekaan halpaa. 

Itse olen tehnyt yhden ison hinnoitteluvirheen kerran. Vein tuotteen x kirpparille ja laitoin sille hinnaksi 3 Euroa. Vähän läpällä, jos joku tuollaisen ostaisi. Outoa, että se katosi jo siitä pöydältä siinä välissä, kun hain autosta lisää tavaraa. Naureskelin kaverille, että on ne jotkut ihmiset vaan hamstereita ja kaikki menee. No, ei naurattanut, kun muutamaa vuotta myöhemmin mies etsi sitä tavaraa kotoa. En ehtinyt sanoa, että vein sen kirpparille, kun mies siinä riehui, että se on kallis esine ja sen on pakko olla jossain. Apua. Kyse oli keräilyharvinaisuudesta.... Ei ihme, että meni. Minulle se oli vaan "posliiniesine". Kiertelijä näköjään tunnisti sen heti ja siksi sen nappasi. 

Kirjat, elokuvat ja CD-levyt ovat usein esillä niin, että niiden nimiä ei pysty näkemään. Ne ovat pinossa päällekkäin, jolloin olisi suuri vaiva nostaa jokaista nähdäkseen nimet, tai pystyssä peräkkäin, jolloin niitä pitäisi selata. Koreja saattaa olla päällekkäin, joten alemman korin tuotteita ei voi nähdä.

Myyjä saa enemmän myydyksi, kun kaikkien tuotteiden nimet ovat näkyvissä ja kirjoitus katsojaan päin.

Vaatteiden myyjät kiinnittävät paljon vaatteita ripustimille tangon päälle (hyvä näin), mutta sitten peittävät ne melkein kaikki ripustamalla yhden vaatteen niiden eteen poikittain.

Tuotteiden näkeminen täytyy tehdä helpoksi.

Kellarilta tai pesuaineelta haisevat vaatteet. Likaisuus ehdoton ei. Käytetty kosmetiikka ei ainakaan mun mukaan lähde. Jos on aikoinaan ostanut vaatteen 50 eurolla , sen hinta käytettynä ei ole 50 € kuin hyvin, hyvin harvoissa tapauksissa. 

Vaatteissa ongelma on tätivaatteet pienessä koossa. Valtaosa tädeistä on selvästi pyyleviä ja ne hoikimmat varmaan sitten ei kierrä kirppareita. Sama kuin miehillä ison koon hyväkuntoiset perusvaatteet menee hienosti. Olen miettinyt, että on paljon sellaista XL-kokoista miestä, jotka ei ihmeitä vaadi taivaalta, mutta siisti ja edes suunnilleen moderni ja hyväkuntoinen toppatakki kelpaa 5 Eurolla. 

Kerran katselin pöytää, jossa oli selvästi uudempaa mallistoa (tuskin kauempaa kuin 1-2 vuoden takaa) jakkupukua yms. Merkkituotteita tyyliin Andiata. Sellaista bisnespukeutumista, mutta ei ihan nuorten naisten. Koot oli 34. Surkeaa. Harva keski-ikäinen nainen  mahtuu kokoon 34, vaikka olisi hoikempikin.

Nettikirppareilla tuotteen kunto arvioitu yläkanttiin. Jos vaikka kirjan kansi näyttää kuvassa selvästi kuluneelta ja kolhiintuneelta, kunto ei ole erinomainen. Jos kallis merkkitakki on ollut käytössä vain viisi kertaa ja siinä on penikin tahra, kunto ei ole erinomainen.

Tavara ei mene kaupaksi koska hinnassa on liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vaatteissa ongelma on tätivaatteet pienessä koossa. Valtaosa tädeistä on selvästi pyyleviä ja ne hoikimmat varmaan sitten ei kierrä kirppareita. Sama kuin miehillä ison koon hyväkuntoiset perusvaatteet menee hienosti. Olen miettinyt, että on paljon sellaista XL-kokoista miestä, jotka ei ihmeitä vaadi taivaalta, mutta siisti ja edes suunnilleen moderni ja hyväkuntoinen toppatakki kelpaa 5 Eurolla. 

Kerran katselin pöytää, jossa oli selvästi uudempaa mallistoa (tuskin kauempaa kuin 1-2 vuoden takaa) jakkupukua yms. Merkkituotteita tyyliin Andiata. Sellaista bisnespukeutumista, mutta ei ihan nuorten naisten. Koot oli 34. Surkeaa. Harva keski-ikäinen nainen  mahtuu kokoon 34, vaikka olisi hoikempikin.

Mutta onhan se hyvä, että se xs-kokoinenkin löytää kirppikseltä merkkivaatteita! Toki olisi varmaan tehokkaampaa myydä netissä vähämenekkisimmät koot. Pienikokoisia keski-ikäisiä ja vanhuksia on paljon.

Vierailija kirjoitti:

En ole konkari, mutta hinnat kannattaa pitää maltillisena. Kun pöytää siinä nopeasti katsoo ja kärjessä on heti edullisia löytöjä, koko pöytä leimaantuu edulliseksi ja sitä myöten siitä voi haalia jopa niitä hieman korkeammin hinnoteltuja. Samahan on kaupoissa. On ne kaupan halvaksi leimaavat tuotteet ja sitten ihmiset sokaistuu, ettei kaikki olekaan halpaa. 

Itse olen tehnyt yhden ison hinnoitteluvirheen kerran. Vein tuotteen x kirpparille ja laitoin sille hinnaksi 3 Euroa. Vähän läpällä, jos joku tuollaisen ostaisi. Outoa, että se katosi jo siitä pöydältä siinä välissä, kun hain autosta lisää tavaraa. Naureskelin kaverille, että on ne jotkut ihmiset vaan hamstereita ja kaikki menee. No, ei naurattanut, kun muutamaa vuotta myöhemmin mies etsi sitä tavaraa kotoa. En ehtinyt sanoa, että vein sen kirpparille, kun mies siinä riehui, että se on kallis esine ja sen on pakko olla jossain. Apua. Kyse oli keräilyharvinaisuudesta.... Ei i

Maltilliset hinnat todellakin. Olen pitkään myynyt laatikollista DVD elokuvia. Ostaisin itsekin mutta käytettyjen hinnat on uuden hinnat eli 5-9€/kpl jossain Facebookin ryhmissä. Ihan naurettavaa! Itse myyn maksimissaan eurolla kpl. Kauppa käy, hitaasti.

Vierailija kirjoitti:

Vaatteissa ongelma on tätivaatteet pienessä koossa. Valtaosa tädeistä on selvästi pyyleviä ja ne hoikimmat varmaan sitten ei kierrä kirppareita. Sama kuin miehillä ison koon hyväkuntoiset perusvaatteet menee hienosti. Olen miettinyt, että on paljon sellaista XL-kokoista miestä, jotka ei ihmeitä vaadi taivaalta, mutta siisti ja edes suunnilleen moderni ja hyväkuntoinen toppatakki kelpaa 5 Eurolla. 

Kerran katselin pöytää, jossa oli selvästi uudempaa mallistoa (tuskin kauempaa kuin 1-2 vuoden takaa) jakkupukua yms. Merkkituotteita tyyliin Andiata. Sellaista bisnespukeutumista, mutta ei ihan nuorten naisten. Koot oli 34. Surkeaa. Harva keski-ikäinen nainen  mahtuu kokoon 34, vaikka olisi hoikempikin.

No jos myyjä on kokoa 34, ei hän voi myydä kokoa 48. Eikö tämä nyt ole ihan maalaisjärjellä ajateltuna selvää?

Tänä päivänä ostaminen on todella tahmeaa. Kannattaa panostaa myydä oikeaan aikaan, esim nyt syysvaatteita. 

Koriste-esineissä jne selkeesti joita myydään ympäri vuoden, on tuurista kiinni tuleeko ostaja vastaan.

Itse voi vaikuttaa pitää pöytä siistinä, hinnat järkevinä

Vierailija kirjoitti:

Kirjat, elokuvat ja CD-levyt ovat usein esillä niin, että niiden nimiä ei pysty näkemään. Ne ovat pinossa päällekkäin, jolloin olisi suuri vaiva nostaa jokaista nähdäkseen nimet, tai pystyssä peräkkäin, jolloin niitä pitäisi selata. Koreja saattaa olla päällekkäin, joten alemman korin tuotteita ei voi nähdä.

Myyjä saa enemmän myydyksi, kun kaikkien tuotteiden nimet ovat näkyvissä ja kirjoitus katsojaan päin.

Vaatteiden myyjät kiinnittävät paljon vaatteita ripustimille tangon päälle (hyvä näin), mutta sitten peittävät ne melkein kaikki ripustamalla yhden vaatteen niiden eteen poikittain.

Tuotteiden näkeminen täytyy tehdä helpoksi.

Monella kirpputorilla olen nähnyt, että kirjat/CD:t/DVD:t on kahdessa rivissä. Ei mulla ainakaan riitä mielenkiinto poistaa ensimmäistä riviä, jotta näen mitä takana on piilossa.

Lisäksi hinnoittelu. En maksa kirpputorilla pokkarista 5 €. Enkä 10 € leffasta. Jos on jotain keräilyharvinaisuuksia, niin niille lienee joku muu myyntifoorumi parempi. Onko yksikään pokkari keräilytuote? 

Vierailija kirjoitti:

 

Itse olen tehnyt yhden ison hinnoitteluvirheen kerran. Vein tuotteen x kirpparille ja laitoin sille hinnaksi 3 Euroa. Vähän läpällä, jos joku tuollaisen ostaisi. Outoa, että se katosi jo siitä pöydältä siinä välissä, kun hain autosta lisää tavaraa. Naureskelin kaverille, että on ne jotkut ihmiset vaan hamstereita ja kaikki menee. No, ei naurattanut, kun muutamaa vuotta myöhemmin mies etsi sitä tavaraa kotoa. En ehtinyt sanoa, että vein sen kirpparille, kun mies siinä riehui, että se on kallis esine ja sen on pakko olla jossain. Apua. Kyse oli keräilyharvinaisuudesta.... Ei i

Et tehnyt hinnoitteluvirhettä, vaan sen virheen, että menit myymään toisen ihmisen tavaran kysymättä. 

Itsepalvelukirpputorilla helpottaa paljon, jos jossain lukee mitä kokoa vaatteet myynnissä on. Esim. Lastenvaatteita eri koon perusteella laatikoissa ja yleisesti aikuisen vaatekoko. 

Simppelisti: Hinta-laatusuhde ei ole kohdillaan.